Neljä vuotta sitten into oli huipussaan. Vihreät tavoitteli eduskuntavaaleissa julkilausutusti paikkaa Helsingin suurimpana puolueena.
Tasaisesti kasvaneen kannatuksen vuoksi tavoite ei ollut epärealistinen. Eikä sen täyttyminen kauaksi jäänytkään.
Vihreät saivat vuoden 2019 vaaleissa Helsingistä yhden lisäpaikan ja nousivat kuudella kansanedustajalla tasoihin kokoomuksen kanssa. Usko tulevaisuuteen oli suurta.
Mutta sitten tapahtui jotain.
Tällä hetkellä näyttää, että vihreät saa tehdä kovan työn säilyttääkseen Helsingissä edes toisiksi suurimman puolueen asemansa.
Helsingin Uutiset julkaisi sunnuntaina tuoreimman kyselytutkimuksensa tulokset. Sen mukaan vihreät menettävät tulevissa vaaleissa Helsingissä peräti kaksi paikkaa
Gallupin perusteella vihreät ovat pudonneet Helsingissä jo sdp:n taakse kaupungin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Alkuvuoden gallupeista kannatusluvut ovat laskeneet yli kaksi prosenttiyksikköä.
Onko puolueen loistava tulevaisuus nyt lopullisesti takanapäin?
Vaikka gallupin kolmen prosenttiyksikön virhemarginaaliin mahtuu paljon spekulaatiota, on vihreiden vaikeuksista ollut merkkejä ilmassa jo aiemmin.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa puolue menetti kaupunginvaltuustosta kolme paikkaa. Kannatus laski edellisiin kuntavaaleihin verrattuna yli neljä prosenttiyksikköä.
Samoissa vaaleissa vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit ottivat kumpikin lisäpaikat.
Gallupien perusteella asetelma näyttää nyt samanlaiselta: samaan aikaan kun vihreät ei saa otetta äänestäjistä, vasemmistoliitto ja sdp ovat nousemassa vihreiden rinnalle Helsingissä.
Yksi vihreiden vaikeuksia selittävä tekijä voi puoluetta läheltä seuraavien mukaan liittyä näiden eduskuntavaalien luonteeseen.
Kokoomus, perussuomalaiset ja sdp käyvät äärimmäisen tiukkaa kamppailua vaalien valtakunnallisesta voitosta. Aiemmasta poiketen keskustelu on jo ennen vaaleja siirtynyt tavanomaista voimakkaammin siihen, miltä pohjalta suurimmat puolueet pystyvät muodostamaan hallituksen vaalien jälkeen.
Tämä ei välttämättä ole vihreille eduksi.
Asetelman uskotaan johtavan ainakin jossain määrin taktiseen äänestämiseen, jossa vihreiden äänestäjiä vuotaa sdp:n leiriin estämään sitä, että hallitus muodostettaisiin kokoomuksen ja perussuomalaisten välille.
Pelkkä strategiapeli ei vihreiden ongelmia kuitenkaan selitä.
Osansa kannatuksesta voi ottaa pitkän linjan kansanedustajien luopuminen eduskuntapaikan tavoittelusta.
Nykyisistä helsinkiläisistä kansanedustajista Outi Alanko-Kahiluoto ja Emma Kari ovat kumpikin poissa listoilta.
Mutta syy voi olla myös puhtaasti politiikassa.
Köyhyystutkija Maria Ohisalon johdolla puolue kilpailee punavihreän blokin äänistä – ja ne äänet näyttävät valuvan voittopuoleisesti vasemmistoliitolle ja demareille, joilla molemmilla on puheenjohtajaan poikkeuksellisen valovoimainen ja pidetty poliitikko.
HS:n vaalikoneessakin vihreät on siirtynyt aiempaa vasemmalle, mutta äänestäjiä sillä laidalla ei näytä olevan enää tarjolla.
Ehkäpä jotain kertoo sekin, että vihreiden gallupkannatus on ollut korkeimmillaan silloin, kun puheenjohtajana on ollut henkilö, joka nykyään toimii Apteekkariliiton lobbarina: Touko Aalto.
Jos ensi viikon sunnuntain vaalitulos on vihreiden kannalta gallupien lupaama romahdus, äänestäjät lähettävät vahvan viestin puolueen johtoon.
Seuraavan kerran vihreiden puheenjohtajasta päätetään kesäkuun puoluekokouksessa. Maria Ohisalolla on puolueen sääntöjen perusteella mahdollisuus hakea vielä kolmannelle, eli viimeiselle kaksivuotiskaudelle.
Ohisalon arvostus on ollut puolueen sisällä suurta, mutta huonon vaalituloksen toteutuessa hänenkään kohtalostaan ei voi olla varma.
Mahdollinen mahalasku saattaa pakottaa vihreät pohtimaan linjansa kirkastusta. Talousoikeistolaisemmin ajattelevien vihreiden miesäänestäjien hylkäämistä pidettiin jo kuntavaalien jälkeen yhtenä vihreiden ongelmien juurisyistä.
Siltä suunnalta puolueen johtotehtäviin tähtää esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Hänen linjansa ei kaikkia miellytä, mutta lopulta politiikassa on kyse vallasta. Valtaa taas ei ilman äänestäjiä saa.
Oikaisu 21.3. kello 23.01: Helsingin Uutisten gallupin virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä, ei kolme prosenttia, kuten jutussa aiemmin luki.
