Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka sanoo olevansa henkeen ja vereen vihreän siirtymän mies. Häntä epäilyttää sellainen osaoptimointi, jossa väitellään, mikä milloinkin lasketaan päästöiksi.
”Kyllä me tiedämme, mitä sieltä piipusta tulee.”
Kahden kuukauden kokemukset Helsingin energiayhtiön johtamisesta ovat vakuuttaneet hänet sähkön- ja lämmöntuotannon merkityksestä yhteiskunnalle ja luonnolle.
Tästä havainnosta kumpuaa myös tärkeä viesti eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin.
”Tehkää jotain näille aivan järkyttävän hitaille lupaprosesseille”, Sirkka toivoo.
Esimerkiksi pienydinvoimaloiden luvituksen nopeuttamisesta on keskusteltu paljon julkisuudessa, mutta Sirkan havaintojen mukaan mitään olennaista muutosta ei ole saatu aikaiseksi.
Nykymenettelyllä matka uuden tuotantolaitoksen toteutuksesta sen avautumiseen kestää useita vuosia. Tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi, ja sitten rakennus-, ympäristö- ja toimiluvat, joiden ratkaisut voivat yhdessä ja erikseen aiheuttaa vuosien valituskierteen.
Jos pienydinvoimaloista toivotaan merkittävää tekijää Helsingin kaukolämmön tuotannossa, niitä pitäisi olla useita eri puolilla kaupunkia. Nykylainsäädännössä niistä jokaisen pitäisi läpäistä sama monimutkainen lupamenettely, vaikka tavoitteena on tehdasvalmisteisten laitosten esiinmarssi.
”Helen ei aio ryhtyä ydinvoimatehtaaksi. Ajatus on, että yksikkö tuotaisiin kuormurilla paikalleen. Me ryhtyisimme mielellään kehittäjäasiakkaaksi, ja olisimme jopa valmiit lyömään rahaa tiskiin, jos vain kumppani löytyy.”
Hanasaaren voimalan jäähyväistilaisuudessa keskiviikkona Sirkka hahmotteli pienydinvoimaloille mahdollisia sijoituspaikkoja nykyisillä voimala-alueilla Vuosaaressa, Hanasaaressa ja Salmisaaressa, joista nykyiset kaukolämpöputket lähtevät.
Optimaalinen pienydinvoimalan paikka Salmisaaren kallioon louhituissa nykyisissä hiilisiiloissa. Ne ovat reilusti 100 metriä merenpinnan alapuolella olevia kallioluolia, jotka tarvittaessa voidaan hetkessä täyttää vaikka merivedellä.
”Sen turvallisempaa paikkaa tuskin pystyy enää kaupunkiin kuvittelemaan”, Sirkka sanoo.
Kaavoituksen näkökulmasta tämä olisi kitkattomampi vaihtoehto kuin alue, jossa pitäisi viedä läpi raskas kaavamuutosmenettely.
”Meillä on valtava paine tehdä vihreää siirtymää, mutta samaan aikaan toiminnan luvittaminen on järkyttävän hidasta. Säteilyturvakeskuksessa ei ymmärtääkseni edes ole rahoitusta pienydinvoimaloiden luvituksen selvittämiseen.”
Helenin uusi lämpövoimala Vuosaaressa on viimeistelyä vaille valmis. Kierrätyspuutavaralla ja metsähakkeella toimiva lämpövoimala maksoi 250 miljoonaa euroa.
Helen sulkee kivihiiltä polttavan Hanasaaren voimalan huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Tällä päätöksellä yhtiön hiilidioksidipäästöt putoavat 40 prosentilla.
Salmisaaressa hiilenpolttoa jatketaan vielä vuoteen 2025 eli vuosi pitempään kuin yhtiö alun perin ajatteli. Yhtiön on varmistettava, että helsinkiläiskodit pysyvät lämpiminä, jos hiilenpolttoa korvaava tuotanto jäätyy lupaprosesseihin.
Investoinnit ovat myös kalliita. Juuri valmistunut Vuosaaren biolämpövoimala on maksanut 250 miljoonaa euroa, ja se voi jäädä ylimenokauden ratkaisuksi. Kierrätyspuun ja metsähakkeen polttoon perustuva lämmöntuotanto ei sekään ole pitemmän päälle suositeltava tapa tuottaa lämpöä.
Koska investoinnit ovat jättimäisiä, Sirkka toivoo ennakoitavuutta esimerkiksi alan verotuskohtelussa.
”Alan toive on, ettei verotuskohtelua muutettaisi muutaman vuoden välein. Jos toiveena on, että me voisimme houkutella ulkomaisia sijoittajia, heidän kiinnostuksensa kyllä vähenee, jos tulevaisuuteen ei ole turvallista näkymää.”
Helen julkaisi viime joulukuussa tiekartan lähivuosien investoinneista.
Helenin työohjelmassa lämmöntuotantoon tulee lisää hukkalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppuja, sähkökattiloita, energian varastointia ja kestävää bioenergiaa.
Sekä Salmisaaren että Hanasaaren energiakortteleihin on suunniteltu ja hankinta aloitettu 140 ja 100 megawatin sähkökattiloista. Lisäksi Salmisaaressa lämmöntuotanto jatkuu muuttamalla nykyinen hiililämpökattila pellettikäyttöiseksi.
Uusien sähkökattiloiden on määrä olla käytössä talvikaudella 2024–25. Laitetoimitusten viivästykset ja komponenttipula voivat hidastaa hankintoja.
Sirkka on jo toinen toimitusjohtaja Helenin ruorissa, joka tulee energia-alalle teleyrityksestä. Myös hänen edeltäjänsä Juha-Pekka Weckström siirtyi Heleniin teleyhtiöstä.
Telemarkkinoiden tuntemus voi nykytilanteessa olla eduksi, sillä yksi keskeinen keino sähkönkulutuksen järkeistämisessä on älykäs sähköverkko. Helen on rakentanut älykästä järjestelmää Helsingin Kalasatamassa.
Idea on yksinkertainen. Uudet kodinkoneet ja elektroniset laitteet ovat nykyään jota kuinkin kaikki kytketty verkkoon. Jos nämä laitteet saataisiin hyödyntämään vihreää sähköä silloin, kun sitä on saatavilla ja minimoimaan likaisen sähkönkäyttöä, oltaisiin jo pitkällä.
Vihreä sähköntuotanto ei ainakaan tässä vaiheessa ole tasaista eikä Sirkka usko, että sellaiseen tasaiseen tuotantoon edes päästään. Aina tarvitaan varavoimaa, joka todennäköisesti on päästöiltään isompi kuin esimerkiksi tuulivoima.
”Ehkä meillä on liikaa hoettu vain sitä, että energiayhtiöiden on muututtava vihreiksi. Meidän pitäisi hyväksyä se tosiseikka, että myös ihmisten käyttäytymisessä on tapahduttava muutosta.”
Fakta
Kuka Olli Sirkka?
■ Valittiin Helsingin energiayhtiö Helenin toimitusjohtajaksi viime vuonna, ja aloitti työt tammikuun puolivälissä.
■Tehnyt 25-vuotisen uran teleyhtiöissä, muun muassa johtajana DNA oyj:n yritysliiketoiminnassa sekä Suomen Ericssonin toimitusjohtajana ja Baltian myyntijohtajana.
■50-vuotias Sirkka on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä. Triathlon-harrastuksen lisäksi vapaa-aika kuluu vanhan perintötalon kunnostuksessa.
