Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä järjestettiin lauantaina mielenosoitus, jonka yhteydessä poliisi poisti mielenosoittajilta Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania esittäneen nuken.
Komisario Esa Pennanen kertoi STT:lle sunnuntaina, että poliisi takavarikoi mielenosoittajilta heti sen havaittuaan nuken, jolla oli jonkinlainen naamari.
”Poliisi tulkitsi, että siinä yritettäisiin häpäistä nukella Turkin presidenttiä. Emme antaneet sen tapahtua, vaan puutuimme asiaan heti. Tästä myös kirjattiin kunnialoukkausjuttu”, Pennanen lisäsi.
Helsingin poliisin mukaan Turkin toimia vastustavassa mielenosoituksessa oli alle sata osallistujaa. Arviolta kaksi ja puoli tuntia kestänyt mielenilmaus alkoi Senaatintorilta, mistä osallistujat siirtyivät kulkueena Turkin suurlähetystön lähistölle Kaivopuistoon.
Poliisi osoitti suurlähetystön lähettyviltä paikan mielenosoitukselle, josta oli tehty ennakkoilmoitus poliisille. Mielensoittajista yhtä sakotettiin, kun tämä tunkeutui heille varatulta alueelta suurlähetystön aidan ulkopuolelle. Poliisi ei pidättänyt tai ottanut kiinni ketään.
Mellakkavarusteita käyttänyt Helsingin poliisi oli varautunut useiden satojen mielensoittajien saapumiseen, mutta heitä tuli paikalle selvästi vähemmän.
Lauantain mielenosoituksen järjesti Rise Up for Rojava -niminen yhteisö, joka on pyrkinyt edistämään kurdiliikkeen asiaa kansainvälisesti. Yhteisö kertoi lauantaina tiedotteessaan, että poliisi oli takavarikoinut Erdoğania esittäneen nuken.
Helmikuun lopulla mielenosoittajat polttivat Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä presidentti Erdoğanin kuvan. Helsingin poliisi ilmoitti sen jälkeen, että se tutkii myös tuota tekoa kunnianloukkauksena.
Tammikuussa puolestaan Erdoğania esittänyt nukke ripustettiin roikkumaan mielenosoituksessa Tukholmassa, mikä kiristi Turkin ja Ruotsin välejä.
Sen jälkeen kun Erdoğanin kuva oli poltettu helmikuun mielenosoituksessa Helsingissä, rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta linjasi STT:lle, että kunnianloukkausta ei voida arvioida yksinään, vaan asiassa pitää ottaa huomioon sananvapausulottuvuus.
Hyttinen alleviivasi myös, että kunnianloukkaus on puhtaasti asianomistajarikos, eikä asia etene, jos väitetyn rikoksen kohde ei vaadi rangaistusta.
”Eli käytännössä Erdoğanin tai hänen asianajajansa pitäisi vaatia rangaistusta.”
Hyttinen painotti STT:lle, että rikosoikeudelliseen tulkintaan Suomessa ei saa vaikuttaa ulkopoliittinen päätöksenteko.
”Rikosoikeuden pitää oikeusvaltiossa pelata omaa peliään. Tulkintaan siitä, katsotaanko jokin asia kunnianloukkaukseksi, ei voi eikä saa vaikuttaa Suomen Nato-hakemus”, Hyttinen alleviivaa.
