Varhaiskasvatuksen opettajista on Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa todellisuudessa vielä ankarampi pula kuin tilastoista ilmenee.
Vaikeaksi tiedetty vaje sairaanhoitajista ja muusta sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstöstä käy selvästi ilmi tilastoista.
Varhaiskasvatuksen opettajista sen sijaan on pääkaupunkiseudulla jo niin suuri vajaus, etteivät tilastotiedot enää anna todenmukaista kuvaa alan työpaikkojen määrästä.
Lue lisää: Helsingissä ammottaa pian tuhansien hoitajien mentävä aukko – HS kokosi karut lukemat
Pääkaupunkiseudun työmarkkinoihin perehtynyt erikoistutkija Minna Salorinne Helsingin kaupunkitietopalvelusta selittää, mistä tilanteen hahmottamisen vaikeus syntyy.
Kun pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa ei saada rekrytoitua, työhön palkataan määräaikaisesti joku muu, kuten kokenut lastenhoitaja.
Mutta myös lastenhoitajista on pulaa. Päiväkodeissa on siis töissä paljon muodollisesti epäpäteviä työntekijöitä.
”Siksi ammattitilastot eivät anna todellista kuvaa tämänhetkisestä työvoimapulasta”, Salorinne sanoo.
Tilanne on Salorinteen mukaan jatkunut jo vuosia.
Lue lisää: Uudeltamaalta loppuvat työntekijät – Nopea käänne huonompaan
Lue lisää: Mikä aiheutti työntekijöiden joukkokatoamisen Uudellamaalla? Tutkijat löytävät kuusi syytä
Helsinkiläisen päiväkoti Korennon johtajan Tiina Marjoniemen arkikokemus vastaa Salorinteen havaintoja. Korento on suuri päiväkoti. Marjoniemellä on alaisinaan noin 50 työntekijää ja päiväkodissa noin 240 lasta.
Vakituisen työvoiman ohella myös sijaisten saamisessa on jatkuva urakka. Työvoimapula näkyy Marjoniemen mukaan muun muassa siten, että jos henkilökuntaa on pois sairauden takia, sijaisia ei aina saada.
Päiväkodin johtaja Tiina Marjoniemi.
”Joka päivä on joku työntekijöistä poissa. Sijaisia joutuu järjestelemään joka päivä”, Marjoniemi sanoo.
Kaupunki on pyrkinyt helpottamaan päiväkotien ahdinkoa. Käytössä on varahenkilöitä, alueellisesti toimiva nopean avun reservi sekä vuokratyövoimaa.
”Mutta tästäkin henkilöstöstä on pulaa”, Marjoniemi sanoo.
Verrataanpa taas sote-alaan. Sairaanhoitajille on työ- ja elinkeinohallinnon palvelussa enemmän avoimia työpaikkoja kuin varhaiskasvatuksen opettajille.
”Määrällisesti se on loogista, sillä sairaanhoitajat ovat ammattiryhmänä suurempi ja molemmista on pulaa”, Salorinne sanoo.
Mutta tilastointi on tässä tapauksessa useista syistä harhaanjohtavaa. Pula varhaiskasvatuksen työntekijöistä on krooninen, mutta avoimia työpaikkoja tilastoitaessa päiväkotien ahdinko ei näy selvästi.
Kaikki alan avoimet työpaikat eivät ole mukana tilastoissa jatkuvasti. Rekrytoinnit voivat olla kesken tai työnantajat eivät ole ilmoittaneet paikkaa auki, koska edellisessä haussa ei ollut sopivia hakijoita.
Vakansseja on täytetty epäpätevin tekijöin, eikä määräaikaisesti täytettyjä paikkoja siksi ole ole haussa.
”Olen kuullut, että osaan varhaiskasvatuksen opettajien hakuihin ei ole tullut yhtään pätevää henkilöä”, Salorinne sanoo.
Lastenhoitaja tarjoili lapsille hernekeittoa helsinkiläisessä päiväkodissa tiistaina.
Lastenhoitaja Elisa Grön askarteli lasten kanssa päiväkoti Korennossa.
Sekä varhaiskasvatusta että sote-alaa ohjaa lainsäädäntö. Sairaanhoitajia ja lääkäreitä ei kuitenkaan voi korvata epäpätevin sijaisin tai työntekijöin, kuten päiväkodeissa.
Poikkeus on hoitajaopiskelijoiden palkkaaminen tilapäisiksi lomasijaisiksi.
”Jollei sairaanhoitajia ja lääkäreitä ole riittävästi, sairaalat peruvat vastaanottoaikoja ja jo sovittuja leikkauksia”, Salorinne sanoo.
Monissa päiväkotiryhmissä sen sijaan on jatkuvasti työvoimavajetta, ja sijaiset vaihtuvat jopa päivittäin.
”Päiväkoteja ilmeisesti pyöritetään jollain keinoin, vaikka henkilöstöstä olisi kuinka pulaa”, Salorinne sanoo.
Päiväkodin johtaja Marjoniemi vahvistaa, että näin on. Hän kertoo, että lastenhoitajien sijaistaessa varhaiskasvatuksen opettajia lastenhoitajista vain osalle saadaan päteviä sijaisia.
”Työtä tekee henkilöitä, jotka eivät ole saaneet alan koulutusta. Heillä saattaa olla työkokemusta”, Marjoniemi sanoo.
Lastenhoitajia siirrellään tarvittaessa ryhmästä toiseen, jotta lain määräämä henkilöstömitoitus toteutuu.
Marjoniemi pitää mittavina toimia, joilla Helsingin kaupunki pyrkii helpottamaan työvoimapulaa. Työntekijöitä päiväkoteihin koulutetaan jo oppisopimuksin. Osa varhaiskasvatuksen opettajan sijaisina toimivista lastenhoitajista opiskelee Helsingin yliopistossa pätevöityäkseen.
”Nyt on vuodet, joina jää hirvittävän paljon henkilöstöä eläkkeelle. Siksi tämä monimuotokoulutus on todella hyvä asia”, Marjoniemi sanoo.
Päiväkotien työntekijöistä on pääkaupunkiseudulla niin kova pula, etteivät ammattitilastot enää anna todenmukaista kuvaa tilanteesta.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat eduskuntavaalien alla vaatineet Uudellemaalle lisää varhaiskasvatuksen korkeakoulutuksen aloituspaikkoja.
Kaupunkien marraskuussa julkaisemien tietojen perusteella vuonna 2030 joka neljäs suomalainen lapsi tai nuori asuu Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla.
Samaan vuoteen 2030 mennessä uusia alan korkeakoulutettuja tarvitaan kaupunkien arvion mukaan noin 6 000.
Lue lisää: Kaupungit syyttävät valtiota päivähoidon kriisistä pääkaupunkiseudulla
Lue lisää: Helsingin hätähuuto valtiolle: Pormestarit vaativat miljoonia euroja lisää rahaa
Työn kuormittavuus näyttää myös ajavan ammattilaisia alanvaihtoon. Moni alalle valmistuva varhaiskasvatuksen opettaja ei jää töihin päiväkotiin vaan jatkaa opintoja maisteriksi ja sitten muihin töihin.
”Alan veto- ja pitovoima kärsivät henkilöstöpulan vuoksi entisestään”, Salorinne sanoo.