Kelvoton johto. Kakkosella alkava palkka teho-osastolla ilman vuorolisiä.
Siinä keskeiset syyt Uuden lastensairaalan ahdingolle, jos työntekijöiltä kysytään.
Helsingistä lähetetään pieniä sydänpotilaita Tanskaan leikattaviksi. Syyt tähän liittyvät pitkälti hoitajapulaan. Kokeneita hoitajia on lähtenyt ja uusien perehdyttäminen vaativaan tehtävään on hidasta.
Selvitimme, mikä työntekijöiden mielestä on aiheuttanut pulan osaavista ammattilaisista.
Juttuun on haastateltu viittä hoitajaa, joista neljä työskentelee lasten teho-osastolla nimeltä Laakso. Nimet ovat HS:n tiedossa, mutta emme julkaise niitä kaikkien kohdalla, koska he pelkäävät seurauksia työpaikalla.
Lisäksi jutussa on käytetty pariakymmentä vastausta, joita HS sai lastensairaalan tilannetta koskevaan kyselyyn. Vastaajien nimet ovat HS:n tiedossa, kaikki ovat työskennelleet tai työskentelevät lastensairaalassa.
Kyselyvastausten perusteella ongelmat vastasyntyneiden teholla, leikkaussaleissa ja vuodeosastoilla vaikuttavat osin samoilta kuin Laaksossa. Jutussa keskitytään Laaksoon, koska nimenomaan sen henkilöstöpula aiheuttaa potilaiden lähettämisen Tanskaan.
Lue lisää: Husin Jari Petäjä: Hoitajat otetaan vakavasti
Teho-osastolla monet hoitajat väsyivät, kun se muutettiin uuteen sairaalaan vuonna 2018.
”Tiloja suunniteltaessa ei kuunneltu meitä. Verrattuna vanhoihin tiloihin tarvittaisiin entistä useampia valvovia silmiä”, sanoo yli 20 vuotta sairaanhoitajana työskennellyt Maarit Nieminen.
Teholla hoitajan on seurattava potilastaan joka sekunti. Nykyisissä tiloissa jokainen potilas on omassa moduulissaan eli hoitaja pystyy näkemään vain oman potilaansa. Se tekee kollegan tukemisesta hankalampaa.
Nieminen kuvaa, että töissä on usein kiireen vuoksi tunne, että puolet jää tekemättä. Resursseja pitäisi olla myös tukea perheitä.
Uupumus otettiin puheeksi johdon kanssa lukuisia kertoja vuosien mittaan. Monet toivoivat lyhennettyä työaikaa tai virkavapaata levätäkseen, opiskellakseen tai perhetilanteen vuoksi.
Usein pyyntöihin ei suostuttu. Osa on kokenut, että työntekijöitä ei ole kohdeltu tasavertaisesti.
Osa-aikaisuuksia on sittemmin myönnetty enemmän, mutta ennen tätä muutosta ja pandemiaa lähti kerralla melko suuri joukko kokeneita tehohoitajia talosta. Tilalle on perehdytetty uusia, mutta ani harva on jäänyt taloon.
Lue lisää: Työryhmä: Riskisynnyttäjiä pitäisi ohjata pois Helsingistä
Lue lisää: Uuden lastensairaalan tilanne on jo niin vaikea, että lasta ei voi jättää sairaalaan yksin
Lue lisää: Hus myönsi vakavat ongelmat lastensairaalassa ja anoo apua
Niinpä uupumus on syventynyt.
”Tilanne on päästetty ajautumaan katastrofiin. Potilasturvallisuus ei juuri vaarannu, mutta vain siksi, että hoitajat tekevät valtavasti ylitöitä ja hälytystyötä”, sanoo kokenut hoitaja.
Kollegoille lähtijät ovat usein kuiskanneet, että syynä lähtöön on epäluottamus johtoon.
”Työni on tärkeää ja arvokasta, siinä on sekä vapautta että vastuuta. Huomaan kuitenkin olevani todella väsynyt. Töissä olen ammattimainen ja pidän tämän sisälläni, mutta kotona purkautuu ulos kaikki. Yksi syy tähän on tunne, että kokemuksiamme mitätöidään jatkuvasti”, kuvaa eräs hoitaja.
”Päällimmäisenä syynä työntekijäpulaan on, että työntekijöitä ei aidosti kuunnella”, sanoo myös leikkausosastolla työskentelevä Iiris Kohonen.
”Husin johdon kunnioituksen puute sairaanhoitotyötä kohtaan on isoin ongelma, vaikka muuta puhutaankin juhlapuheissa”, kirjoittaa lääkäri.
Monet mainitsevat loukkaavina Husin tavat palkita työntekijöitään. Esimerkiksi itse tulostettavat kiitoskortit tai sen, kun kahvihuoneeseen tuotiin banaaneja. Ei tosin jokaiselle eli nekin piti puolittaa.
Palkan mainitsevat lähes kaikki.
Suurin osa lasten tehon hoitajista saa kakkosella alkavaa palkkaa riippumatta kokemuksesta tai erityisosaamisesta. Sydän-keuhkokoneessa olevaa potilasta hoitava Ecmo-hoitaja voi päästä juuri ja juuri yli kolmentuhannen. Voi myös kestää kuukausia, ennen kuin lisäosaaminen alkaa näkyä palkkakuitissa.
Näissä summissa ei ole otettu huomioon vuorolisiä.
Haastateltavien mukaan saman palkan voi saada siirtymällä perusterveydenhuoltoon. Husin palkat häviävät hoitajien mukaan myös vertailussa muihin yliopistosairaaloihin.
Pienemmissä harminaiheissa on eroja osastojen välillä. Varsinkin vuorojärjestelmissä on eroja, mutta monet kokevat niiden muuttuneen entistä jäykemmiksi.
Uusien työntekijöiden perehdyttämistä kokeneet pitävät tärkeänä. Kun perehdyttäminen kuitenkin kestää kauan ja vaihtuvuus on suurta, tämä kuormittaa kokeneita paljon.
Äkillisissä tilanteissa tauot jäävät herkästi pitämättä ja miehitys muuttuu herkästi hyvin ohueksi. Teho-osastolta esimerkiksi voi pahimmillaan hävitä kolmannes hoitajavahvuudesta, kun toisaalla sairaalassa on elvytystilanne.
Myös tietojärjestelmä Apotti, erilaiset työnjakoon liittyvät järjestelyt eri yksiköiden välillä, pula parkkipaikoista, työsuhde-etujen vähentäminen, pätkätyöt, olemattomat etenemismahdollisuudet uralla ja ohut työnohjaus saivat kyselyssä mainintoja eri puolilta sairaalaa.
Koska hoitojonot ovat venyneet, potilaat myös tulevat lastensairaalaan entistä huonokuntoisempina. Sen sijaan pandemiaa kriisin syynä mainitsee tuskin kukaan.
Lastensairaalan vahvuuksiksi monet mainitsevat toisiaan tukevat kollegat ja merkityksellisen työn.
Haastateltaville uutinen pienten potilaiden lähettämisestä Tanskaan tuli yllätyksenä. Hoitajat olivat valmiita purkamaan jonoja ylitöinä, kunhan korvauksia koskevat neuvottelut olisi saatu loppuun.
Pysyvää helpotusta jononpurkukaan ei toisi.
”Ainoa keino saada kokeneita palaamaan on nostaa palkkoja tuntuvasti. Moni ei silti palaa ennen kuin johto on vaihtunut”, sanoo yksi hoitaja.