Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar viettää viimeisiä viikkoja kulmahuoneessaan kaupungintalolla.
Razmyar valittiin huhtikuun alussa eduskuntaan Helsingistä yli 14 000 äänen voimin. Pian Razmyar jättää eronpyyntönsä apulaispormestarin tehtävästä ja Sdp:n piirikokous valitsee hänelle seuraajan.
Piirikokous on kuitenkin vasta toukokuun lopussa. Siihen saakka Razmyar tasapainoilee valtakunnanpolitiikan ja paikallisen päätöksenteon välillä. Varsinkin jälkimmäisestä hänellä on muutama sana sanottavana ennen kuin hän sulkee työhuoneensa oven viimeisen kerran.
Razmyar jätti eduskunnan vuonna 2017 alkaakseen Helsingin ensimmäiseksi kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestariksi. Viimeiset kaksi vuotta Razmyarin vastuualueena on ollut kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.
Kuuden vuoden aikana hän on työskennellyt kahden eri pormestarin rinnalla. Ensin Jan Vapaavuoren, sitten Juhana Vartiaisen kanssa.
Johtamistyyleissä on Razmyarin mukaan ollut eroa. Siinä missä Vapaavuori suorastaan haali valtaa – ja sai siitä kritiikkiä myös pormestariston muilta jäseniltä –, Vartiainen taas on Razmyarin näkemyksen mukaan jopa vältellyt vallankäyttöä.
Razmyar asettelee sanansa huolellisesti.
”Arvostan sitä, että Vartiainen on ystävällinen, keskusteleva ja haluaa oppia uutta. Toivoisin kuitenkin enemmän päättäväisyyttä ja vahvempaa päätöksentekokykyä.”
Esimerkiksi Sarastian käynnistämään palkanmaksukriisiin Vartiainen ei Razmyarin mukaan tarttunut riittävän pontevasti.
Helsingin Sanomat pyysi Juhana Vartiaiselta kommenttia Razmyarin näkemyksistä, mutta tämän poliittinen erityisavustaja Teresa Salminen vastasi, ettei Vartiainen ole halukas kommentoimaan asiaa.
”Vartiainen ei nyt tässä kohtaa kommentoi Razmyarin näkemyksiä.”
Kaupunginvaltuustosta kansainvälisiin tehtäviin lähtevä Pilvi Torsti kritisoi voimakkaasti Helsingin pormestarimallia pääsiäisen Helsingin Sanomissa. Sen kritiikin Razmyarkin allekirjoittaa.
”Johtamisjärjestelmässä on heikkouksia. Olen käyttänyt hallintosäännön rajoissa kaikkea sitä valtaa, mikä apulaispormestarille on mahdollista, mutta rehellisesti sanoen operatiivisen vallan puute vaikeuttaa monia asioita”, Razmyar toteaa.
Se on ollut yksi syy palata Arkadianmäelle. Eduskunnassa voi vaikuttaa laajemmin.
Lue lisää: Kaupunkipolitiikan konkari kritisoi pormestarimallia
Pormestarimalliin siirryttiin Helsingissä vuonna 2017. Siinä valtaa annettiin etenkin pormestarille, mutta apulaispormestareille jäi vähemmän liikkumavaraa.
Pakkaa sekoittaa myös se, että kaupunkia johtaa pormestarin rinnalla kansliapäällikkö. Sen seurauksena Razmyarin mukaan kukaan ei lopulta kanna vastuuta.
”Esimerkiksi toimialojen johtajat kokevat olevansa yksin vaativassa tehtävässä eikä ole selvää, kuka heidän pomonsa on”, Razmyar sanoo.
Tähän mennessä pormestarimallista annettu palaute on johtanut vain pieneen hienosäätöön. Lähtönsä jälkeen Razmyar haluaisi nähdä suurempia rakennemuutoksia siinä, miten Helsinkiä johdetaan.
Kun Razmyar katsoo taaksepäin aikaansa apulaispormestarina, hän pitää suurimpana ansionaan avoimuutta ja asioiden esiin nostamista.
Esimerkiksi Helsingin Sanomille annettu haastattelu, joka käsitteli inkluusion haasteita, on ollut osaltaan mukana käynnistämässä valtakunnallista keskustelua koulujen tilanteesta.
”Meillä on mammuttiluokan ongelma, jolta on pitkän aikaa suljettu silmät”, Razmyar sanoo.
Razmyarin kaudella koulut ja päiväkodit ovat olleet otsikoissa lähes päivittäin.
Siitä huolimatta myös tämän vuoden budjettiin oli alun perin tulossa kouluja koskevia leikkauksia. Lopulta poliitikot päätyivät kuitenkin perumaan leikkaukset. Myös Razmyar ajoi aktiivisesti leikkausten perumista.
Huolta ovat viime vuosina herättäneet myös varhaiskasvatuksen henkilöstöpula, koulujen levottomuudet sekä uudistukset, kuten mahdollinen painotusluokista luopuminen.
Lue lisää: Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen
Keskusteluja on leimannut rahapula. Resursseja ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi.
Voiko kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari lopettaa tehtävässään tyytyväisenä tilanteessa, jossa talo jää palamaan?
Razmyar sanoo pyrkineensä vaikuttamaan tilanteeseen ennen kaikkea kahta reittiä. Hän on tuonut julkisuuteen toimialan vaikeuksia ja puolustanut koulutuksen ja varhaiskasvatuksen rahan tarvetta neuvotteluissa.
Erityisen turhauttavalta hänestä on tuntunut kaupunkistrategiaan kirjattu tuottavuustavoite, jossa toimialoilta vaaditaan vuosi vuodelta tiukempaa taloudenpitoa. Razmyar itse oli mukana sopimassa vuosittaisesta 0,5 prosentin tuottavuustavoitteesta.
”Kouluissa ja päiväkodeissa tuottavuutta voi kasvattaa vain leikkaamalla. Kyse on nyt kaupungista, jonka tulos on joka vuosi ylijäämäinen”, Razmyar huokaa.
Siksi muutamista miljoonista taistelu on turhauttanut. Etenkin varhaiskasvatuksen kriisin korjaaminen vaatii Razmyarin mukaan paljon enemmän rahaa kuin siihen nyt on luvattu.
Pormestarin järjestämät neljäsluokkalaisten tanssit Helsingin koululaisille ovat olleet Razmyarin lempitapahtuma. Se on ollut tilaisuus olla esimerkki maahanmuuttajataustaisille lapsille.
Toisaalta Razmyarin mukaan tuottavuuden kasvua tavoitteleva kaupunkistrategia heijastelee kaupungin demokraattisesti valittua johtoa.
”On rehellistä myöntää, että tämä on todella kokoomuslainen kaupunki. Politiikan tulee silloin heijastella helsinkiläisten tahtoa.”
Yleisesti yhteistyö kokoomuksen kanssa on sujunut Razmyarin mielestä hyvin. Siksi hän toivookin Suomeen seuraavaksi sinipunahallitusta.
”Helsingin päätöksenteossa perussuomalaiset eivät ole osoittaneet halua kantaa vastuuta”, Razmyar sanoo. Esimerkiksi budjettineuvotteluista perussuomalaisilla on ollut tapana poistua varsin nopeasti.
Myös asenneilmapiirin muuttuminen pelottaa Razmyaria. Hän ei haluaisi nähdä yhdysvaltalaisen kulttuurisodan leviävän Suomeen. Perussuomalaiset voimistavat Razmyarin mukaan ilmiötä.
