Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) puolustaa kaupungin palkkakehitysohjelmaa.
HS kertoi aiemmin perjantaina, että jo valmiiksi hyväpalkkaiset lääkärit saavat ohjelman myötä suurimmat palkankorotukset.
Yli 700:n lääkärin palkkoja korotettiin keskimäärin 400 eurolla kuukaudessa. Tämä maksaa kaupungille kaikkiaan 280 000 euroa kuukaudessa.
Samaan aikaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen 3 000:lle lastenhoitajille annettava 50 euron keskimääräinen korotus maksaa kaupungille 150 000 euroa kuukaudessa.
”Meidän viranhaltijamme ovat luoneet jaon. Luotan viranhaltijoihin”, Vartiainen sanoo HS:lle.
Vartiainen ei ota tarkkaan ottaen kantaa siihen, millä alalla henkilöstöpula on suurinta. Henkilöstöpula piinaa esimerkiksi terveydenhuoltoa ja varhaiskasvatusta.
Suurin osa palkkakehitysohjelman korotuksista astui voimaan 1. huhtikuuta.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 14 miljoonan euron budjetin, mutta poliitikot eivät ole päättäneet sitä, millaisia korotuksia kullekin toimialalle jaetaan. Tehtäväkohtaiset palkankorotukset päätettiin kaupungin henkilöstöosastolla.
Helsingin kaupungin henkilöstöpolitiikan johtaja Petri Lumijärvi kertoi aiemmin HS:lle, että ohjelma pyrki korottamaan palkkoja tehtävästä riippuen 2–4 prosenttia.
Lääkärit saivat kuitenkin tehtäväkohtaisesta palkasta riippuen noin 6–8 prosentin korotuksen.
Vartiainen iloitsee, että korotuksia on ylipäätään jaettu enemmän kuin aiempina vuosina.
Hänen mukaansa helsinkiläiset lääkärit ovat työvoimapulan näkökulmasta ”avainryhmä”: kaupunki kilpailee lääkäreistä naapurikuntien ja -hyvinvointialueiden kanssa, ja Helsingissä töissä olevat lääkärit kokevat olevansa palkkakuopassa.
Alkuvuonna 2022 Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa töissä ollut lääkäri sai palkkaa keskimäärin 6 400 euroa kuukaudessa.
”Tehtäväni on huolehtia, että lääkäripalvelut voidaan tuottaa. Minusta tämä on tasapainoinen kohdennus”, Vartiainen sanoo.
Hän perustelee lääkäreille myönnettyjä korotuksia sillä, että jos korotuksia ei olisi tehty, kaupunki olisi sitoutunut ostamaan lääkäripalveluja kalliina ostopalveluina.
Vartiainen sanoo myös, että ”valtaosa palkkakehitysohjelman budjetista ohjattiin pienituloisille”.
”Meillä oli 14 miljoonan euron budjetti, josta 280 000 euroa pantiin lääkäreihin. Eihän se ole pienituloisellekaan kiva, jos ei pääse lääkäriin.”
14 miljoonan budjetilla Vartiainen viittaa vuositason korotukseen palkoissa. Lääkäreiden 280 000 euron korotus on kuukausittainen. Vuodessa lääkäreiden palkankorotuksiin kuluu siis 14 miljoonan euron potista yli kolme miljoonaa.
Muissa Helsingin valtapuolueissa ei olla ohjelmaan yhtä tyytyväisiä.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) sanoo, ettei ohjelma ”muuta mitään” – ainakaan varhaiskasvatuksen toimialalla.
Razmyarin mukaan toimialaa vaivaa vakava henkilöstöpula.
”Varhaiskasvatuksen toimialalla on tuhansia työntekijöitä. Jos halutaan oikeaa vaikuttavuutta ja merkittäviä muutoksia, niin valitettavasti nämä summat eivät tule yksinkertaisesti riittämään”, hän sanoo.
Razmyarin mielestä palkkakehitysohjelman budjetin pitäisi olla enemmänkin ”useita kymmeniä miljoonia”.
Apulaispormestari pitää lääkäripulaa merkittävänä ongelmana Helsingissä, mutta hänen mielestään palkkakehitysohjelma ei ole kaikilta osin oikeudenmukainen.
"Lähtökohtaisesti pienellä palkalla toimeentulevien ahdinko on suurempi kuin isolla palkalla elävien.”
Razmyar kertoo kokevansa suurta huolta Helsingin varhaiskasvatuksen tilasta. Hänen mukaansa toimialalla pitäisi saada palkkojen lisäksi kuntoon myös johtaminen ja työolot.
Palkkakehitysohjelmassa kaikki alle 2 000 euron tehtäväkohtaiset palkat päätettiin korottaa vähintään 2 000 euroon.
Näiden matalapalkkaisten tehtävien, kuten palvelutyöntekijöiden tai erityisavustajien, palkankorotukset toteutetaan asteittain. Tehtäväkohtainen palkka nousee kaikilla 2 000 euron tasolle viimeistään 1. kesäkuuta voimaan astuvan yleiskorotuksen myötä.
Tähän kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas) on erityisen tyytyväinen.
Arhinmäki kertoo silti kiinnittäneensä huomiota siihen, että lääkäreille jaetut korotukset ovat suhteellisesti suurempia kuin muille tehtäville jaetut korotukset.
”Helsingissä on huutava pula lääkäreistä, ja tällä varmaan pyritään helpottamaan pulaa ja palkkaamaan lääkäreitä.”
Arhinmäen mielestä lääkäripula ei kuitenkaan ratkea ainoastaan palkankorotuksilla. Hän ajattelee, että aloituspaikkoja lääketieteellisiin tiedekuntiin pitäisi lisätä.
Arhinmäki pitää palkkakehitysohjelmaa oikeudenmukaisena siinä mielessä, että kaikkein pienimpiä palkkoja nostettiin. Hän näkee ohjelmassa myös epäkohtia.
”Sote-puolella ymmärrän, että moni raskasta hoitotyötä pienellä palkalla tekevä ihmettelee, että miten nämä [korotukset] ovat menneet tällaisessa suhteessa.”
Razmyarin tapaan Arhinmäki peräänkuuluttaa terveydenhuoltoon ja varhaiskasvatukseen nykyistä parempaa organisointia ja johtamista.
”Meillä on sellainen kierre, että kun ei ole riittävästi henkilökuntaa, työntekijät joutuvat tekemään liikaa töitä, jolloin siihen väsyy.”
Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja vastavalittu kansanedustaja Fatim Diarra (vihr) sanoo avoimesti olevansa pettynyt palkkakehitysohjelmaan.
”Siinä vaiheessa, kun me poliitikot neuvottelimme palkkakehitysohjelmaan lisää rahaa, ymmärrykseni oli, että rahaa menee sinne, missä tarve on kovin”, Diarra sanoo.
Myös Diarra pitää lääkäripulaa vakavana. Hänen mielestään rahaa olisi kuitenkin pitänyt ohjata enemmän matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille, kuten varhaiskasvatukseen.
Hän sanoo, että näillä aloilla on ”massiivinen palkkakuoppa, joka heikentää kaupungin kykyä tarjota sellaisia palveluita, joita kaupunkilaiset tarvitsevat”.
Diarra muistuttaa, ettei lääkäreiden palkankorotuksia kuitenkaan olisi voitu suoraan käyttää varhaiskasvatuksen palkankorotuksiin.
Tämä johtuu siitä, että varhaiskasvatuksen toimiala kuuluu Kunta-Helsingin palkkakehitysohjelmaan, johon budjetoitiin 7 miljoonaa euroa vuositasolla.
Lääkäreiden palkankorotukset kuuluvat puolestaan sote- ja pelastustoimialan palkkakehitysohjelmaan, jonka 7 miljoonan euron vuositason rahoitus tulee toimialan omasta budjetista.
Diarra kuvailee Helsingin terveydenhuollon henkilöstöpulaa järjettömäksi tilanteeksi.
”Joudutaan veronmaksajien rahoilla kilpailemaan törkeillä summilla”, Diarra sanoo viitaten lääkäreiden palkkoihin.
Hänen mielestään kyse on laajasta julkisen sektorin ongelmasta.
”Julkisella sektorilla työntekijät tehtävästä huolimatta pystyvät yksityistä sektoria huonommin vaikuttamaan omiin työolosuhteisiinsa”, Diarra sanoo.
”Ellei tässä oteta opiksi [yksityiseltä sektorilta], tehdään haittaa julkiselle sektorille. ”
Kaupunki julkisti palkkakehitysohjelmansa vuodelle 2023 huhtikuun alussa. Korotuksia maksetaan yli 7 500:lle työntekijälle.
Ne koskevat kaupungin vakituista ja määräaikaista henkilöstöä.
Kaupunki kertoi huhtikuun alussa julkaisemassaan tiedotteessa, että palkkakehitysohjelman tavoite on parantaa kaupungin palkkakilpailukykyä ja työvoiman saatavuutta. Lisäksi korotusten avulla haluttiin kaupungin mukaan osoittaa arvostusta työntekijöitä kohtaan.
Kaupungin tiedotteessa kerrottiin, että matalapalkkaisimpiin työntekijäryhmiin haluttiin kiinnittää ”erityistä huomiota”.
Juttuun tehty lisäys 14.4. kello 21.18: lääkäreiden palkankorotuksia ei olisi voitu suoraan käyttää varhaiskasvatuksen palkankorotuksiin.
Juttua täydennetty 15.4. kello 14.16: Artikkelista saattoi ensin saada käsityksen, että lääkäreiden palkankorotuksiin kuluisi vuositasolla 280 000 euroa. Palkankorotuksista muodostuu kuukaudessa 280 000 euroa ja vuodessa yli 3 miljoonaa euroa.
