Valtaosa Helsingin palkkaohjelman rahoista menee muille kuin pienituloisille.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen puolusti hyvätuloisten lääkäreiden roimia palkankorotuksia viime viikolla HS:n haastattelussa väittämällä, että lääkäreiden palkankorotuksista huolimatta ”valtaosa [Helsingin] palkkakehitysohjelman budjetista ohjattiin pienituloisille”.
Tämä väite ei HS:n saamien lukujen valossa pidä paikkaansa.
Helsingin palkankorotuspotista huomattava osa jaetaan hyvä- ja keskituloisille työntekijöille.
Kaupungin palkkaohjelmalla tarkoitetaan 14 miljoonan lisärahaa, josta puolet jaetaan sosiaali-, terveys- ja pelastusalan kautta ja puolet kaupungin muiden toimintojen kesken.
Helsingin poliitikot poliittisen kartan eri puolilta ovat korostaneet omassa viestinnässään pienituloisten Helsingin työntekijöiden palkankorotuksia. HS kertoi kuitenkin jo viime viikolla, että kehutun palkkaohjelman voittajiin kuuluu ainakin valmiiksi hyvätuloiset lääkärit, joiden palkka nousee 400 eurolla. Sen sijaan päiväkotien hoitajien korotukset jäävät 50 euroon.
Varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja Helsinki ei nosta lainkaan.
Vartiainen on luvannut kommentoida puheitaan palkankorotuksista myöhemmin perjantaina.
Palkkaohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastaa kaupungin henkilöstöpolitiikan johtaja Petri Lumijärvi.
Lumijärvi kertoo, ettei tarkkoja lukuja korotusten jakautumisesta ole vielä saatavilla, mutta suuntaa-antavia numeroita on. Pienituloisen rajaksi on määritelty 2 350 euroa kuukaudessa bruttona ansaitseva.
Lumijärvi huomauttaa, että kaupunki ei ollut priorisointeja tehdessään pohtinut sitä, mikä on pienipalkkaisuuden raja. Hän määrittelee rajan siis vasta HS:n kysymyksen jälkeen.
Vertailukohtana pienipalkkaisuuden määrittelyssä voi pitää Tilastokeskuksen tietoa kuntasektorin palkkarakenteesta.
Kokonaistuloissa ennen veroja pienituloisimman kymmenyksen raja oli vuonna 2021 noin 2 260 euroa.
Lumijärven mukaan muiden kuin sote-alan työntekijöiden korotuksista 3,6 miljoonaa meni pienituloisiksi laskettaville, ja loput 3,4 miljoonaa niin sanotusti hyvätuloisille tai vähintäänkin keskituloisuuden rajalla oleville.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspuolen eli sotepen osalta Lumijärvi odotti vielä laskelmia, mutta osasi jo nyt arvioida, että yli puolet seitsemän miljoonan budjetista on mennyt paremmin palkatulle puoliskolle. HS:n laskujen mukaan pelkästään lääkärien korotuksiin kului lähes puolet sote-työntekijöiden seitsemän miljoonan palkankorotuspotista.
Lukujen valossa näyttää selvältä, ettei pormestari Vartiaisen väite pienituloisten suosimisesta palkankorotuksissa voi pitää paikkaansa. Pienituloisille on ohjattu palkankorotuksista korkeintaan puolet.
Tarkka suhde täsmentyy, kun kaupunki saa laskettua tarkemmin, kuinka suuri osa rahoista lopulta suunnattiin sosiaali- ja terveysalalla keski- ja suurituloisille.
HS:n oman laskelman mukaan palkankorotuspäätöksistä nousee esiin selkeä trendi. Helsinki on ohjannut suurimmat palkankorotukset nimenomaan hyvätuloisille.
Lääkärit saavat 400 euron palkankorotuksen, kiinteistölakimiehet 120 euron palkankorotuksen ja rakennuttamisen esihenkilötehtävissä työskentelevät 100 euron palkankorotuksen.
Pienimmät 50 euron palkankorotukset on suunnattu varhaiskasvatuksen lastenhoitajille. Helsingin linja on herättänyt pettymystä pienituloisten työntekijöiden keskuudessa.
14 miljoonan palkankorotuspotista noin neljäsosa on suunnattu kokonaisuudessaan lääkäreille.
Keski- ja hyvätuloisten palkankorotusten saajien joukkoon kuuluu jo mainittujen lisäksi muun muassa insinöörejä ja esihenkilöitä. Keskituloisempien joukossa palkankorotuksia saavat esimerkiksi peruskoulun opettajat, joille annetaan 100 euron palkankorotus.
Päätös palkankorotusten ohjaamisesta on tehty poliitikkojen toiveesta kaupungin henkilöstöosastolla. Henkilöstöosasto on valmistellut päätökset eri toimialojen esitysten pohjalta.
Vaikka poliitikot ovat korostaneet puheissa nimenomaan pienituloisten asiaa, henkilöstöpolitiikan johtaja Petri Lumijärvi sanoo nyt, ettei se ole ollut missään vaiheessa palkankorotuskierroksen keskeisin tavoite. Keskeisimmäksi tavoitteeksi Lumijärvi nimeää työvoimapulan helpottamisen yleensä.
”Meillä on haasteita työvoiman saamisessa. Emme ole etsineet tässä pienituloisia”, Lumijärvi sanoo.
Juhana Vartiainen on perustellut lääkärien palkitsemista sillä, että niiden ansiosta kaupunki ei joutuisi ostamaan yhtä paljon lääkäripalveluita ostopalveluina. Tämä olisi lopulta veronmaksajan etu.
Lumijärven mukaan palkkaohjelman rahoja jaetaan vuosittain eri ammattiryhmille. Hän toivoo, että tulee uusia palkkakehitysohjelmia, joissa voidaan seuraavaksi huomioida esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat.
Juttua täydennetty 21.huhtikuuta kello 13.40: Juttuun lisätty, että Helsingin kaupunki määritteli pienipalkkaisuuden rajan vasta palkankorotuspäätösten jälkeen, kun HS kysyi asiasta.
