Äkillisen epileptisen kohtauksen saaneet potilaat kuormittavat pääkaupunkiseudulla huomattavasti ensihoitoa ja sairaalapäivystyksiä.
Lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Leena Kämppi Husin neurokeskuksesta sanoo, että European Journal of Neurology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että huomattavan kuormituksen vuoksi hoitoketjun tehostamiseksi tarvitaan lisää tietoa epileptisen kohtauksen tunnistamisesta.
Husin tiedotteessa Kämppi arvioi, että olennaista on tunnistaa ne potilaat, jotka eivät tarvitse hoitoa, vaan joilla on kyse tavanomaisesta epilepsiasairauteen liittyvästä kohtauksesta.
Hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat tunnistivat potilaan oireet epileptiseksi kohtaukseksi kolmessa tapauksessa neljästä. Lähes 40 prosentissa tapauksista potilas ei lopulta tarvinnut ambulanssikuljetusta sairaalaan tai kieltäytyi siitä itse.
Epäily epileptisestä kohtauksesta johti yli 14 000 ensihoitotehtävään, mikä oli 3,3 prosenttia ensihoidon tehtävistä.
Lähes kaksi kolmasosaa epileptisen kohtausten vuoksi hoidetuista potilaista oli miehiä, joiden keski-ikä oli noin 50 vuotta.
Tehohoitoa vaati alle kahdeksan prosenttia sairaalahoidetuista potilaista. Hoitoketjusta aiheutui vuosittain 6,8 miljoonan euron kustannukset, jotka vastaavat 0,5 prosenttia tutkimusalueen erikoissairaanhoidon menoista.
Tutkimuksen aineisto koottiin neljän vuoden ajalta ensihoidon sekä Husin ja Helsingin kaupungin tietojärjestelmistä. Tutkimuksessa yhdistettiin entisen Hyksin sairaanhoitoalueen eli pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien yli 16-vuotiaiden epäiltyjen epileptisten kohtausten vuoksi toteutuneet ensihoidon tehtävät, päivystyspoliklinikkakäynnit ja sairaalahoitojaksot.
