Tällä viikolla Helsingissä käynnistyy selvitystyö, jonka tarkoitus on tarkastella kaupungin ylimmän johdon toimintaedellytyksiä. Selvitystyön kohteena ovat sekä pormestaristo että ylimmät viranhaltijat keskushallinnossa ja toimialoilla.
Helsingin johtamisjärjestelmä on viime aikoina ollut toistuvan kritiikin kohteena.
Esimerkiksi Sarastia -järjestelmän käyttöönoton käynnistämän palkkakaaoksen on katsottu johtuvan osittain ”puutteellisesta johtamisesta”.
Sen lisäksi muun muassa apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) ja kaupunginvaltuuston jättävä Pilvi Torsti (sd) ovat arvostelleet epäselvyyksiä vastuunjaossa sekä pormestarimallin toimivuutta. Useat poliitikot ovat vaatineet pormestarimallin arviointia.
”Tämä toive selvitystyölle on tullut montaa eri kanavaa pitkin. Olimme toki jo aiemmin tunnistaneet tarpeen”, toteaa kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.
Lue lisää: Selvitys: "Puutteellinen johtaminen" ajoi kaaokseen
Selvitystyötä ryhtyy tekemään henkilöstöjohtaja Nina Gros.
Helsinkiläisille Gros on tullut tutuksi kuluneen vuoden aikana Sarastia -projektista. Gros oli projektissa vetovastuussa, kunnes hänet siirrettiin syrjään Sarastian aiheuttamien ongelmien ratkomisesta viime syksynä.
Gros on pyytänyt eroa nykyisestä tehtävästään henkilöstöjohtajana, ja seuraavan vuoden ajan hänen on tarkoitus keskittyä selvitystyöhön. Grosin eropyyntöä käsitellään maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa.
Grosin avoimen viran hoitajaksi esitetään henkilöstöpolitiikan johtajaa Petri Lumijärveä.
Gros ryhtyy siis selvittämään kaupungin johtamisjärjestelmää, jota hän on itse ollut mukana uudistamassa. Hän on myös itse ollut osa ylintä virkajohtoa.
Eikö tässä ole se riski, että on niin sanotusti pukki kaalimaan vartijana, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna?
”Täytyy myöntää, että se on mahdollista ja se on sellainen asia, joka täytyy ottaa huomioon kun selvitystä ryhdytään lukemaan.”
Sarvilinnan mukaan Grosin historiasta on kuitenkin myös hyötyä, sillä Grosilla on hyvä käsitys siitä, mitä hän on selvittämässä, ja mahdollisuus käyttää hyväkseen omaa asiantuntemustaan.
Selvitystyön on tarkoitus valmistua ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Selvitystä toteutetaan muun muassa haastattelujen ja erilaisten valmiiden aineistojen avulla. Selvitystyö tehdään pääasiassa sisäisenä, mutta myös ulkopuolisten konsulttien käyttämiseen on varauduttu.
Sarvilinnan mukaan pyrkimys on tarkastella esimerkiksi pormestarikunnan toimintaedellytyksiä, mutta ei sitä, kuinka he ovat onnistuneet tehtävissään.
Lopputuloksena toivotaan myös mahdollisia toimenpide-ehdotuksia johtamisjärjestelmän parantamiseksi.
”Käyttökelpoinen ja hyödyllinen selvitys on tavoitteena”, Sarvilinna summaa.
