Helsingin kaupunki valmistelee syksyyn mennessä kolmevuotisen muutosohjelman saadakseen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen talouden tasapainoon.
Toimialajohtaja Juha Jolkkonen vahvistaa, että tulossa on säästöjä ja leikkauksia, koska pelkästään tekemällä jotain tehokkaammin ei saavutettaisi tavoiteltuja kymmeniä miljoonia vuosittain.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta käsittelee tiistain kokouksessaan ennustetta tämän vuoden taloudesta.
Ennuste on yhä epävarma, mutta tätä vauhtia toimintakatteesta uupuisi 2023 liki seitsemänkymmentä miljoonaa euroa verrattuna talousarvioon. Toimintakate olisi näin koko vuodelta 2,649 miljardia.
Sote-uudistuksen jälkeen Helsinki ja hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta. Tästä seuraa, että ne eivät voi antaa tilanteen jatkua näin alavireisenä.
”Kolme vuotta on se perälauta, jonka aikana tilanne on korjattava. Jos tämän vuoden ennuste toteutuu eli alijäämä on noin 70 miljoonaa, kolmessa vuodessa puhutaan 100–200 miljoonasta”, Jolkkonen arvioi.
Tämä on sikäli jossittelua, että tämän vuoden rahoitus alkaa nyt useamman tarkennuksen jälkeen olla selvillä, mutta kahden seuraavan vuoden rahoitukseen voi tulla vielä muutoksia. Uudessa järjestelmässä Helsinki tai mikään hyvinvointialue ei kuitenkaan voi jäädä alijäämäiseksi.
”Ylityspaineet johtuvat valtion rahoituksen riittämättömyydestä. Eivät siitä, että Helsinki olisi hoitanut talouttaan jotenkin holtittomasti”, Jolkkonen sanoo.
Helsingin päättäjät ovat toistuvasti sanoneet, että valtion rahoitusmalli ei huomioi tarpeeksi Helsingin erityispiirteitä kuten maahanmuuttajien määrää, asunnottomuutta ja muuta Suomea korkeampia elinkustannuksia.
Esityksessä poliitikoille sanotaan myös edelleen, että pandemian jäljiltä hoitovelkaa on paljon jäljellä, inflaatio nostaa kustannuksia ja henkilöstön riittävyys on edelleen erityinen riski.
Helsingin ennusteissa erityistä epävarmuutta aiheuttavat edelleen myös palkkasekoilut Sarastia-järjestelmässä.
Tämän vuoden budjetissa menojen arvioidaan ylittyvän reippaasti esimerkiksi vammaispalveluissa, lastensuojelussa, psykiatria- ja päihdepalveluissa sekä kotihoidossa.
Tyypillisesti kyse on siitä, että palveluja on jouduttu ostamaan ulkoa alkuperäisiä suunnitelmia enemmän, koska muuten niitä ei pystytä tarjoamaan kaikille tarvitseville..
Hus-yhtymä käsittelee omaa vuoden ensimmäistä ennustettaan keväällä. Sekin vaikuttaa Helsingin koko vuoden talouslukuihin sosiaali- ja terveyspalveluissa.