Helsingin seudun joukkoliikenteen (HSL) matkustajamäärät ovat elpyneet olennaisesti viime marraskuusta lähtien.
Vielä viime lokakuussa metron matkustajamäärät olivat koronapandemiaa edeltäneestä huippukaudesta jäljessä 21 prosenttia. Mutta viime vuoden marraskuussa ero vuoden 2019 marraskuuhun oli enää 16 prosenttia.
HSL saa tarkimmat käyttäjämäärät selville metroliikenteen asemakohtaisista laskureista.
Metrossa matkustajamäärät ovat jatkaneet nousuaan siten, että helmikuussa jäätiin enää 12 prosenttia alle pandemiakautta edeltäneestä vuoden 2019 helmikuusta.
Joukkoliikenteessä käänne parempaan tapahtui johtaja Johanna Wallinin mukaan oikeastaan jo viime kesänä, muutama kuukausi sen jälkeen, kun koronarajoitukset poistuivat.
Pandemian syvimpään aikaan matkustajamäärät olivat alle puolet normaaliaikaan verrattuna.
Eri joukkoliikennevälineiden matkustajamäärissä on kuitenkin selviä eroja. Viime helmikuussa raitiovaunujen matkustajamäärissä oltiin vielä 21 prosenttia pandemiakautta jäljessä. Sen sijaan metrossa matkustajia oli vain 12–13 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 helmikuussa.
”Busseissa ja junissa matkustajia oli yhdeksän prosenttia vähemmän ja Suomen linnan lautalla oltiin pandemiaa edeltäneestä ajasta enää prosentti jäljessä”, Wallin luettelee.
Lipunmyynnissä maaliskuu oli HSL:lle paras kuukausi sitten koronaepidemian alun.
HSL arvioi, että pandemiaa edeltäneisiin matkustajamääriin päästään parin vuoden kuluessa väestönkasvun ja joukkoliikenteen parantuneen tarjonnan perusteella.
Wallin muistuttaa, ettei henkilöautoliikennekään ole vielä aivan sillä tasolla kuin ennen koronakautta.
Etätyön suosio näkyy joukkoliikenteessä noin kahdeksan prosentin laskuna matkustajamäärissä. Toisaalta Helsingin seudun kasvu syö etätyön vaikutusta 2,5 prosentin vauhdilla vuosittain.
Pohjoismaisiin verrokkikaupunkeihin verrattuna Helsingin seudulla tehdään selvästi enemmän etätöitä. Myös maan sisäisessä vertailussa esimerkiksi Tampereen seudulla ollaan palauduttu konttorille Helsingin seutua nopeammin.
Joukkoliikenteen taloudelle matkustajamäärien kehityksellä on suuri merkitys. HSL on rämpinyt taloudellisessa ahdingossa koko pandemia-ajan, vaikka jäsenkunnat ja valtio ovat rahoittaneet sen toimintaa enemmän kuin koskaan.
HSL:n tehtävänä on järjestää ja tilata joukkoliikennettä, eikä sillä ole omia tuloja yhdeksän jäsenkunnan kuntaosuuksien ja lipputulojen lisäksi.
Korona-avustuksia lukuun ottamatta valtio ei ole osallistunut suurten kaupunkien joukkoliikenteen pyörittämiseen muutaman miljoonan euron avustuksia lukuun ottamatta.
HSL:n seuraavana neuvottelutavoitteena valtion kanssa onkin 150 miljoonan euron operointiavustus seuraavalla mal-sopimuskaudelle. Mal-sopimus tarkoittaa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta, josta neuvottelut valtion edustajien kanssa käydään ensi syksynä.
