Leppävaarasta Kauklahteen ulottuvan Espoon kaupunkiradan rakentaminen on jämähtänyt lähtökuoppaansa.
Kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi lisäraiteiden urakasta ei vielä ole järjestetty edes tarjouskilpailua, vaikka rakentamisen oli määrä alkaa tänä vuonna. Väylävirasto tiedotti uudesta tilanteesta helmikuussa, ja kertoi käyvänsä neuvotteluja Espoon ja Kauniaisten kanssa kevään aikana.
Kaupunkirata toisi kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille nykyisten raiteiden viereen.
Näyttää melko todennäköiseltä, etteivät Espoon kaupunkiradan urakkaan varatut 275 miljoonaa euroa riitä. Summa perustuu vuoden 2019 kustannustasoon.
Maan rakentaminen maksaa nyt enemmän kuin aiemmin: Kustannukset ovat nousseet 18 prosentilla vuoden 2021 kesästä lähtien. Osapuolet joutuvat siis joko korottamaan rahoitusosuuksiaan tai karsimaan urakkaa. Kyseessä on siis 40 - 50 miljoonan euron korotus alkuperäiseen summaan.
Väyläviraston projektipäällikkö Tommi Rosenvall arvioi, että kustannusriski on yhä todellinen.
”Kustannustaso huomioiden ei ole realistista olettaa, että pystyisimme varmuudella toteuttamaan alkuperäisen sisällön rahoituksen puitteissa”, Rosenvall myöntää.
Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo on varautunut hankkeen uuteen käsittelyyn Espoon kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Sitä ennen pitäisi kuitenkin saada neuvottelut valtion ja Kauniaisten kanssa päätökseen.
”Kustannusarvion korotus ja tai hankkeen karsinta ovat molemmat sellaisia olennaisia muutoksia, että niiden vuoksi asia pitää käsitellä kaupunginvaltuustossa.”
Karsintamahdollisuudet ovat kuitenkin Väyläviraston mukaan rajalliset, koska kaupunkiradan laatu- tai palvelutasossa ei ole sellaista sisältöä, jota laskemalla voitaisiin olennaisesti halventaa loppusummaa.
Leppävaaran ja Kauklahden väliset kaksi lisäraidetta antavat mahdollisuuden keskittää lähijunaliikenteen omille raiteilleen ja kaukoliikenteen omille raiteilleen. Tämä parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää häiriöherkkyyttä.
Myös Kauniaisissa kaupunginvaltuusto joutunee kesäkuussa käsittelemään hanketta uudestaan, arvioi kaupunginjohtaja Christoffer Masar.
Espoon kaupunkirata on Helsingin seudun mal-sopimuksen kärkihanke tällä sopimuskaudella. Valtio on sitoutunut Mal-sopimuksessa rahoittamaan tiettyjä väylähankkeita ja kunnat kaavoittamaan tietyn määrän asuntotuotantoa.
Espoon kaupunkiradan 275 miljoonan euron urakkasummasta valtio maksaa puolet, Espoo 40 prosenttia ja Kauniainen 10 prosenttia. Hankkeelle on saatu myös EU:n liikenneverkon kehittämiseen tarkoitettua tukea.
Vaikka Espoon kaupunkiradan on määrä tehostaa ja sujuvoittaa nimenomaan rantaradan nykyistä liikennettä, hanke on myös ehdoton edellytys Turun tunnin junan toteutukselle, jota Espoo on pitänyt tärkeänä.
Jos lähijunaliikennettä ei Espoon ja Helsingin välillä saada nostettua omille raiteilleen, Espoon keskuksesta samalle rataosuudelle porhaltavat pikajunat eivät mahtuisi muun liikenteen joukkoon.
Valtion mal-rahoituksen ehtona on myös se, että lähijunaliikennettä palvelevasta uudesta junavarikosta tehdään päätös. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus on päättänyt, ettei se laita vireille lähiliikenteen uuden junakaluston tilausta, jos varikosta ei ole päätöstä.
Jos rata tehtäisiin ilman lisäkalustoa, kaupunkirata valmistuisi, mutta matkustajille ei tulisi yhtään uutta junavuoroa nykyiseen liikenteeseen verrattuna.
Espoo ja Kirkkonummi ovat jo kuukausia turhaan yrittäneet päästä yhteisymmärrykseen, kumman maaperälle varikko sijoittuisi. Varikkovarausta koskevat valitukset uudessa maakuntakaavassa menivät nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa maaliskuussa.
Ratarakentamisen yhteydessä Espoon kaupungin on tarkoitus toteuttaa erillisiä katu- ja siltahankkeita noin 40 miljoonan euron arvosta. Espoon ja Kauniaisten kaupunkien on tarkoitus yhdessä toteuttaa pyöräilyn laatukäytävä eli Baana koko ratahankkeen osuudelle Leppävaara–Kauklahti, Baanan kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa.
Kaupunkiradan kustannusarviota päivitetään parhaillaan uusimmilla hintatiedoilla.
Rosenvall sanoo, että rakentamistyöt pyritään käynnistämään tämän vuoden aikana.
Aiemmissa yhteisissä ratahankkeissa kuten länsimetrossa valtio on ollut haluton korottamaan omaa rahoitussummaansa, vaikka kustannukset olisivat kasvaneet.
Jos Espoon kaupunkiradassa valtio haluaisi lisätä rahoitusta, se pitäisi hyväksyttää valtion lisätalousarvion kautta. Jos rakentaminen alkaa tänä vuonna, kaupunkirata valmistuisi aikaisintaan vuonna 2028.
