Helsingin kaupungin suunnitelma muuttaa Itäväylän itäosa niin sanotuksi bulevardikaupungiksi kauhistuttaa Vartiokylän asukkaita.
Uudet suunnitteluperiaatteet antaisivat mahdollisuuden rakentaa muun muassa uusia asuntoja enintään noin viidelletuhannelle ihmiselle kolmen kilometrin pituiselle pätkälle Itäväylän molemmin puolin.
Puotilan metroasemalta koilliseen Itäväylän ja Kallvikintien risteykseen ulottuvalla pientalovaltaisella suunnittelualueella asuu nyt suurin piirtein saman verran ihmisiä.
Suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen jatkosuunnittelua, asemakaavoitusta sekä liikenne- ja katusuunnittelua. Helsingin poliitikot käsittelevät suunnitteluperiaatteita kaupunkiympäristölautakunnassa runsaan viikon päästä tiistaina.
Hallituksen puheenjohtaja Jaana Ravantti Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksestä kokee, että suunnitelmat ovat liian suurisuuntaisia.
”Tarkoitus ei ole vastustaa uudistuksia, mutta asukkaiden silmin tämä näyttää kyllä hyvin massiiviselta muutokselta perinteiselle pientaloalueelle”, Ravantti sanoo.
”Etenkin Itäväylän alkupäähään suunnitellaan erittäin tiivistä rakentamista, liki Jätkäsaaren tehokkuudella. Asukkaat ovat peloissaan.”
Ravantin mukaan kaupunki on pukenut Vartiokylän täydennysrakentamisen suunnitelman nyt kauniiksi ajatukseksi kaupunkibulevardista, vaikka esimerkiksi suunnitelmissa mainitusta pikaraitiotiestä ei ole tehty päätöksiä.
””Suututtaa Helsingin kaupungin näköalattomuus.”
Kaupunki on vakuutellut, että pientaloalueen identiteetti säilyy kerrostalorakentamisesta huolimatta.
Ravantti on eri mieltä.
”Korkea kerrostalorakentaminen ei missään nimessä sovi vanhalle pientaloalueelle. Se rikkoo kylämäisen yhteisön ja tunnelman.”
Näin asian näkee myös Vartiokylässä vajaat kaksikymmentä vuotta asunut Prisca Leclerc. Hänen mukaansa asukkaat ovat seuranneet kaupungin suunnitelmia huolestuneina.
Leclerc ihmettelee, miten nykyisen rauhallisen puutarhakaupungin henki voi säilyä tulevaisuudessa, jos rintamamiestalon viereen nousee korkea kerrostalo.
Itäväylän itäosa muuttuu kaupunkibulevardiksi Helsingin kaupungin suunnitelmissa.
Asukkaita mietityttää myös se, miten suunnitelmien alueella aiheuttama epävarmuus vaikuttaa asuntojen arvoon ja myyntimahdollisuuksiin.
”Ja kannattaako taloa remontoida, jos se lunastetaan pois”, Leclerc pohtii.
Ravantin mukaan huolta kaupungin vuokratontilla sijaitsevan oman kodin puolesta ei ole helpottanut se, että viranhaltijat ovat antaneet ristiriitaista tietoa siitä, uusiiko kaupunki tonttien umpeutuvia vuokrasopimuksia.
Kysymyksiä herättää lisäksi päiväkoti- ja koulupaikkojen puute.
”Suunnitelmiin ei ole piirretty paikkoja uudelle koululle tai päiväkodeille. Kun tyhjiä tontteja ei ole, lapsiperheillä on huoli, missä lapset käyvät koulua, jos väkimäärä tuplaantuu.”
Kartta näyttää itäisen bulevardikaupungin suunnittelualueen.
Leclerc pitää kaupungin toimintaa lyhytnäköisenä. Hän varoittaa, että päätöksiä voidaan joutua katumaan myöhemmin.
”Suututtaa Helsingin kaupungin näköalattomuus. Tuntuu, ettei nähdä tärkeitä kulttuurillisia arvoja eikä arvosteta erilaisia asuinalueita. Halutaan vain pakata lisää ihmisiä”, hän sanoo.
”30 vuoden kulutta voi olla, että itketään, miksi tällaisia rauhallisia alueita on pilattu.”
Leclerc sanoo itse muuttaneensa aikoinaan Vartiokylään keskustan Isolta Roobertinkadulta, koska halusi nimenomaan tilaa ja rauhaa.
