Kaksi Maahanmuuttoviraston (Migri) ylitarkastajaa on saanut kirjallisen huomautuksen tekemistään virheistä mongolialaisen sairaanhoitajan Anudari Boldbaatarin tapauksessa.
Virasto käynnisti tapauksesta virkamiesoikeudellisen prosessin, joka on nyt valmistunut. Virheet kielteisen oleskelulupapäätöksen teossa ja päätöksen olennaisten perusteiden salaamisessa olivat merkittäviä, sanoo viraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
”Kokonaisharkinnan puutteet olivat niin merkittäviä, että päädyttiin kahteen kirjalliseen huomautukseen. Virhe on iso virastolle, mutta vain osa virheestä johtuu työntekijöistä”, Haahtela sanoo.
Oleskeluluvan hylkäsi Boldbaatarin tapauksessa kaksi Maahanmuuttoviraston ylitarkastajaa. Toinen ylitarkastajista oli lisäksi tulosalueen johtajan sijainen.
Päätöksen tehneet ylitarkastajat toimivat virkavastuulla. Heillä oli selvitysvelvollisuus, joka tarkoittaa, että esimerkiksi oleskelulupahakemukseen liittyvät asiakirjat tulisi tutkia huolellisesti.
Viranhaltijoina he kuitenkin selvittivät tapausta huolimattomasti, arvioivat oikeusoppineet HS:lle tuoreeltaan.
Kirjallinen huomautus on lievästä päästä viraston käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Asia olisi voitu jättää silleen, siitä voi antaa huomautuksen tai selvitysvelvollisuuden laiminlyönti voisi johtaa kirjalliseen varoitukseen tai irtisanomiseen.
Haahtela käynnisti virkamiesoikeudellisen selvityksen Boldbaatarin tapauksen käsittelystä joulukuussa.
Sitä ennen HS oli 10. joulukuuta kertonut, että Boldbaatarin oleskelulupa hylättiin joulukuussa 2020 virheellisin perustein, mistä oli seuraamassa hänen karkottamisensa maasta.
Väärennysepäilyssä oli kyse pankin tiliotteesta. Koska kielteisen päätöksen tehneet kaksi ylitarkastajaa eivät osanneet tulkita tiliotetta oikein, päädyttiin virheelliseen väärennysepäilyyn.
Virasto salasi päätöksestä sen olennaiset perustelut. Migri teki Boldbaatarista tutkintapyynnön poliisille ja syytti häntä tiliotteen väärentämisestä.
Boldbaatar valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asia eteni myös syyttäjän ratkaistavaksi.
Syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä Boldbaataria vastaan ja totesi, että ”ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi”.
Hallinto-oikeus kumosi marraskuussa kielteisen oleskelulupapäätöksen. Oikeus nosti esiin sen, että Migri hylkäsi Boldbaatarin hakemuksen pelkän epäilyn perusteella.
Oikeuden päätöksen jälkeen myös virasto myönsi vastaavasti, että päätöksen perusteluiden salaaminen oli vastoin Boldbaatarin oikeusturvaa.
””Virastolla on ollut heikkoa ohjeistusta.”
Sairaanhoitaja Anudari Boldbaatar muutti Suomesta käytyään läpi noin kahden vuoden oikeusprosessin virheellisen kielteisen oleskelulupapäätöksen kumoamiseksi.
Alkaessaan selvittää tapahtunutta Maahanmuuttovirasto myönsi sisäisen selvityksensä jälkeen, että tapauksessa oli tehty virheitä sekä laintulkinnassa että menettelyssä.
Virastolla olisi ollut käytettävissään viraston itsensä tilaama laaja ohjeistus, kuinka oleskelulupaa hakevien asiakirjoja selvitetään.
Miten tiliotteen tulkinnassa pystyttiin sittenkin tekemään näin vakava virhe?
Lupahakemusten käsittelyssä oli Haahtelan mukaan tapauksen aikaan annettu uusi ohjeistus. Se oli ohjannut kiinnittämään erityistä huomiota asiakirjoihin ja niiden tekniseen selvittämiseen.
Tuolloin oli juuri aloitettu koulutukset uudesta ohjeistuksesta ja annettu ohje, että pitää kiinnittää erityistä huomiota laskuvirheisiin.
”Virheellistä on ollut se, että kokonaisharkinta on ollut hyvin vähäistä. Eikä asiaa ole selvitetty asiakkaan kanssa”, Haahtela sanoo.
Kiirettä tai työpainetta ei Haahtelan mukaan voi pitää syinä tapahtuneeseen virheeseen. Kyse on ollut hänen mukaansa pikemminkin työkulttuurista sekä epäselvästä ja osin liian runsaasta ohjeistuksesta.
”Virastolla on ollut heikkoa ohjeistusta mutta samaan aikaan työntekijän tulee käyttää kokonaisharkintaa”, Haahtela sanoo.
Tänä vuonna Maahanmuuttovirasto on Boldbaatarin tapauksessa ilmenneiden virheiden takia käynnistänyt erillisen laillisuusvalvonnan.
Tähän mennessä on ilmennyt, että viime vuonna tehdyistä kielteisistä jatkolupapäätöksistä lähes joka kymmenes oli sellaisia, joissa virasto ei ollut täyttänyt lainmukaisia velvoitteitaan.
