Helsingin kaupungilla on ensi vuosikymmenellä 2030-luvulla kaksi omaa sairaalaa sekä joukko suuria perhe- sekä terveys- ja hyvinvointikeskuksia. Näiden rinnalla voidaan säilyttää yksittäisiä lähipalvelupisteitä eli esimerkiksi pieni neuvola tai terveysasema.
Näin linjaa tulevaisuuden suunnitelmia ensi viikolla terveys-, sosiaali- ja pelastuslautakunnan käsittelyssä oleva esitys palveluverkkosuunnittelun tavoitteiksi ja periaatteiksi.
Esityksessä listataan tarkasti, mihin vielä on tulossa uusia jättikeskuksia.
Samalla mainitaan, että tämä tarkoittaisi yli kuudestakymmenestä tilasta luopumista eri puolilla kaupunkia. Näitä kuuttakymmentä ei nimetä.
Nyt poliitikoille annettava esitys on jatkoa jo vuonna 2014 tehdyille linjauksille.
”Tässä ei ole mukana karttaharjoitusta vaan kyse on enemmän periaatteista. Jokaisen yksittäisen päätöksen kohdalla harkitaan erikseen, milloin palvelu on helsinkiläisten kannalta riittävän hyvin saavutettava”, sanoo toimialajohtaja Juha Jolkkonen.
Apuna käytetään muitakin tietoja, mutta keskeisin mittari on matka-aika suureen keskukseen julkisella liikenteellä. Se saisi olla korkeintaan puoli tuntia. Pieniä lähipalveluita voisi siis jäädä paikkoihin, joista ei keskukseen tässä ajassa pääsisi.
Toinen aiemmasta hivenen muuttunut asia on, että esityksessä korostetaan nyt enemmän sitä, että erilaiset etäpalvelut ja kotiin vietävät palvelut ovat osa kokonaisuutta.
Esityksessä linjataan tosiaan, että ensi vuosikymmenellä Helsingillä olisi vain kaksi omaa sairaalaa. Toinen olisi Husin kanssa yhteinen uusi Laakson sairaala, joka suurin piirtein vuosikymmenen vaihteessa korvaa paitsi nykyisen Laakson myös Auroran sairaalan.
Toinen olisi arviolta vuonna 2033 valmistuva uusi Malmin sairaala, jonka myötä Suursuon sairaalasta voitaisiin luopua.
Jo rakennettujen isojen keskusten lisäksi kaupunki suunnittelee terveys- ja hyvinvointikeskusta Kamppiin, Haagaan, Malmille ja Oulunkylään. Kolmeen viimeiseen ollaan rakentamassa myös perhekeskusta.
Myös Seniorikeskuksille tarvitaan runsaasti lisää tiloja.
Koska isojen keskusten perusajatus on koota paljon eri palveluita saman katon alle, seuraa lisää pienten yksiköiden lakkautuksia.
Muutamia pieniä yksiköitä jäljelle. Esimerkiksi Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen avautuessa on jo päätetty, että Lauttasaaressa jatkaa pieni toimipiste.
Koko kaupungin säilyviä pieniä yksiköitä ei vielä tiedetä. Aiemmin on väläytelty esimerkiksi, että Jakomäessä ja Malminkartanossa säilyisi pieni terveysasema. Ruoholahdessa ja Kannelmäessä puolestaan on menossa kokeilu, jossa terveysasemapalvelut on ostettu yksityiseltä.
Uudet tilat toteutetaan ”yhteis- ja monikäyttöisinä sekä muuntojoustavina”, linjaa esitys. Aiemmissa keskuksissa tämä on tarkoittanut, että omia huoneita ei juuri ole ja asiakkaiden tapaamiseen sekä muuhun työhön tarkoitetut tilat on erotettu toisistaan.
Etäasioinnin arvioidaan kattavan 30-luvulla 20–40 prosenttia palveluista. Tätä ei kuitenkaan tuputeta kaikille ja kaikkiin palveluihin vaan vain sinne, missä siitä arvioidaan olevan oikeasti hyötyä ihmisille.
PelastustoimeSsa kehitys on päinvastaista. Helsinkiin avataan useita pieniä paloasemia siksi, että matkoihin ei saa hätätilanteessa kulua liikaa aikaa.
Lue lisää: Täältä löydät lääkärin 2030