Tornitalojen mainetta lintujen tappajana liioitellaan, sanoo palkittu arkkitehti

Arkkitehti Emma Komi selvitti palkittua diplomityötään varten arkkitehtonisia ratkaisuja lintujen törmäyskuolemien vähentämiseen.

Arkkitehti Emma Komi sanoo, että kiinnostus arkkitehtuurin tutkimiseen lintujen näkökulmasta kimposi kiinnostuksesta luonnonsuojeluun.

Tornitalojen maine lintujen tappajina on liioiteltu. Näin sanoo arkkitehti Emma Komi.

Hänen mukaansa väärä käsitys tornitalojen vaarallisuudesta on syntynyt, kun muuttolintuparvet ovat törmänneet New Yorkin keskustan pilvenpiirtäjiin ja kadut ovat täyttyneet kuolleista linnuista.

”Erään tutkimuksen mukaan 56 prosenttia lasitörmäyksistä tapahtuu 4–11-kerroksisiin rakennuksiin ja 44 prosenttia 1–3-kerroksisiin rakennuksiin. Törmäykset tapahtuvat pitkälti sillä korkeudella, jolla linnut yleensä lentävät.”

Yleisesti käytössä oleva määritelmä tornitalolle on vähintään 12 kerrosta tai 35 metriä korkeutta.

Suomessa lintutörmäyksissä kuolee arviolta kaksikymmentä miljoonaa lintua vuodessa. Rakennustörmäykset ovat suurin lintujen suoraa kuolleisuutta aiheuttava tekijä.

Suomen arkkitehtiliitto palkitsi Aalto-yliopistosta arkkitehdiksi valmistuneen Komin parhaasta arkkitehtuurin diplomityöstä vuotuisella Wuorio-palkinnolla perjantaina.

Komin lopputyö käsittelee linnuille hengenvaarallisen arkkitehtuurin ongelmaa ja tarjoaa siihen ratkaisuja.

Linnuille tornitaloja vaarallisempia ovat lasiset rakenteet. Komin mukaan lintutörmäyksiä on mahdollista ehkäistä muun muassa vähentämällä lasin ja häiritsevän keinovalon käyttöä.

”Lasiset käytävät ja ulokkeet, joista näkee suoraan läpi ja jotka luovat näennäisen lentoreitin, ovat linnuille hirmu vaarallisia. Samoin ovat lasiset kulmat, jotka ovat yleisiä esimerkiksi lasitetuissa parvekkeissa”, Komi sanoo.

Myös lähellä maan tasoa oleviin lasisiin kaiteisiin linnut törmäilevät helposti lentäessään pensaasta toiseen.

Komi sanoo, että lasikaiteita ja keinovaloa tuottavia julkisivuvalaisimia on käytössä myös paikoissa, joissa ne eivät ole merkittävä osa rakennustaiteellista kokonaisuutta.

Toiseksi ratkaisuksi lintujen sopeutumiseen kaupungistuvaan ympäristöön Komi esittää viherrakenteita eli käytännössä virhekattoja ja -seiniä.

Hän ottaa esimerkiksi pilvenpiirtäjistään tunnetun Singaporen, jossa puita kasvaa rakennusten katoilla ja parvekkeilla. Ne tarjoavat myös suojia kaupunkilinnuille.

Suomessa viherrakenteissa pitäisi Komin mukaan suosia monipuolisesti kotimaisia kasvilajeja, jotta ne houkuttelevat paikallisia hyönteisiä, joita linnut voivat hyödyntää ravintonaan.

Rakennuksesta ulkonevia lasitettuja parvekkeita voitaisiin Komin mukaan muokata esimerkiksi samentamalla tai kuvioimalla lasi päädyistä, jolloin ne eivät enää harhauttaisi lintuja kuolemaan.

”Tällaisissa ulkonevissa lasitetuissa parvekkeissa ongelma on, että siitä näkyy läpi monesta suunnasta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat