Pukkihyppelyä, ripeitä spurtteja, sarvien kolistelua ja ihmisjoukon tutkimista, näillä toimilla Viikin tutkimustilan lehmät ottivat ilon irti keväisestä auringonpaisteesta.
Lehmillä oli kolmen vuoden tauon jälkeen mahdollisuus tähdittää yhtä kevään suosituimmista yleisötapahtumista, kun Helsingin yliopisto järjesti kaikille avoimen laitumelle laskun lauantaina. Yleisötapahtuma on ollut tauolla kolme vuotta eli koko koronapandemian ajan.
Tuhansittain ihmisiä oli asettunut hyviin katseluasemiin laitumen eri laidoille. Aivan vuoden 2018 yleisöennätykseen eli noin 8 000 kävijään ei todennäköisesti päästy.
Lehmät myös palkitsivat kaikki ihailijansa, sillä ne kiersivät uteliaina laitumen ympäri kuin tuttavia etsien.
Yliopisto oli nimittänyt neljä lehmädosenttia kiertämään yleisön joukossa ja vastaamaan kysymyksiin.
Lehmänsarvihatulla varustautunut Heli Simojoki kertoi, että lasten kysymykset olivat kaikkein kiperimpiä. Hän oli joutunut selittämään esimerkiksi sitä, miksi maito on valkoista, vaikka lehmän syömä ruoho on vihreää.
Vastaushan on, että maidon ainesosat, kuten pienet rasvapalloset, heijastavat valonsäteitä ja saavat maidon näyttämään valkoiselta.
Viikin tutkimustilan noin 60 lehmän katras on tarkalla seurannalla, ja niiden hoitajat tuntevat jokaisen yksilön tarpeet ja luonteenpiirteet hyvin. Simojoen mukaan lehmissäkin on reippaita ja ujoja yksilöitä, hellyyden kipeitä ja syrjäänvetäytyviä lehmiä.
Viikin tutkimustilalla on perinteisten karjatalouden tutkimuskohteiden lisäksi vireillä useita tieteellisiä tutkimuksia karjatalouden ilmastopäästöjen vähentämisestä.
Esimerkiksi lehmien ruokinnassa eri lisäaineilla on pystytty vähentämään lehmien metaanipäästöjä jopa 30 prosentilla.
Professori Mari Pihlatien vetämässä seurantatutkimuksessa Viikin pelloille on pari vuotta sitten rakennettu peltomaan hiili- ja ravinnevirtoja ja ilmakehää tutkiva asema.
Tavoitteena on saada tietoa pohjoisille alueille tyypillisten olosuhteiden vaikutuksista kasvihuonekaasuihin. Lehmien laidunkin voi eri olosuhteissa vaihdella hiilinielusta hiililähteeksi.
Tutkimusaseman on määrä olla käytössä parikymmentä vuotta.