Skeittaajat sanovat hävinneensä taistelun: ”Tuntemukset ovat kauheat”

Suvilahden skeittaajayhteisön mukaan kyse ei ole vain rampista vaan koko alueen alakulttuurista. ”Toivotaan, ettei tällaista enää pääse tapahtumaan.”

Joni Kiiskilä skeittaa Suvilahden skeittiparkissa, joka puretaan viihdekeskuksen tieltä.

”Taistelu on hävitty.”

Helsinkiläinen skeittaaja-aktiivi Joni Kiiskilä ei kaunistele Suvilahden skeittiparkin käyttäjien mielipiteitä parkin purkamisesta viihdekeskuksen tieltä.

”Tuntemukset ovat kauheat yhteisön ja kulttuurin piirissä.”

Kiiskilällä on rahkeita puhua yhteisön puolesta, sillä hän on paitsi aktiivi myös Suvilahden skeittiparkin tukijat sekä ystävät ry:n varapuheenjohtaja.

Mainittuaan hävityn taistelun hän toteaa, että toivoa on yhä. Se toivo ei kohdistu lähiaikoihin vaan pidemmälle aikavälille, kulttuuriympäristöihin.

”Toivotaan, ettei tällaista enää pääse tapahtumaan ja että tulevaisuudessa tällaisia orgaanisen kulttuurin toimintoja opitaan kunnioittamaan.”

Suvilahden parkin virallinen nimi on Suvilahti DIY Skatepark. DIY on lyhenne sanoista ”do it yourself” eli ”tee se itse”. Nimensä mukaisesti se on käyttäjiensä luoma paikka.

Kaupunki on luvannut skeittaajille, että skeittaus ei lopu eikä edes taukoa. Lähialueelle rakennetaan aluksi väliaikainen skeittipaikka, ja vuosikymmenen loppupuolella Hanasaareen tehdään pysyvä parkki.

”Emme ole tietenkään tyytyväisiä, että parkki puretaan, mutta on oltava tyytyväinen siihen, että neuvottelut kaupungin kanssa ovat olleet hyvät.”

Neuvottelut käytiin kaupungin asettamista lähtökohdista. Ne eivät siksi olleet Kiiskilän mukaan onnistuneet.

”Yhteisön näkemyksiä kuultiin, mutta niille ei annettu niiden ansaitsemaa painoarvoa.”

Liikunnallisesti tuleva väliaikainen skeittiramppi palvellee skeittaajien tarpeita. Kaupunki on luvannut sinne isoja kaaria, joista Suvilahden ramppi on tunnettu.

”Eihän se tietenkään korvaa tätä paikkaa millään tavalla. Se muuttaa skeittausta ja kulttuuritilan henkeä.”

Kiiskilä mainitsee, että kyse ei ole vain skeittauksesta vaan kaikesta kulttuuri­toiminnasta, jota skeittiympäristön luo on rakentunut. Hänen mukaansa yhteisön toive on, että väliaikaiseenkin paikkaan tulee edellytykset kehittyä yhteisölliseksi tilaksi.

Toiveet ovat varsin konkreettisia: esimerkiksi sähköä, vettä ja tiloja, joissa alakulttuurien toiminta voi elää ja kehittyä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat