Asunnottomien määrä lähes puolittui Helsingissä

Helsingin kaupunki on onnistunut lähes puolittamaan asunnottomien määrän. Tavoitteena on poistaa asunnottomuus kokonaan.

Asunnottomia Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa vuonna 2022.

| Päivitetty

Helsinki on onnistunut lähes puolittamaan asunnottomuuden vuoden 2019 luvuista. Vuonna 2019 yksin eläviä asunnottomia oli liki 1 700, vuoden 2022 lopussa alle 900.

Myönteistä kehitystä selittää ainakin osittain vuosien 2020–2022 asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelma.

Toimenpideohjelman myötä otettiin käyttöön uusia asumispalveluyksiköitä ja panostuksia lisättiin etsivään asunnottomuustyöhön.

Helsinki käsittelee tiistaina sekä kaupunkiympäristölautakunnassa että sosiaali- ja terveyslautakunnassa uutta toimenpideohjelmaa vuosille 2023–2025. Ohjelman tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen.

Helsingin tuoreimmassa kaupunkistrategiassa tavoitteeksi on asetettu asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä.

Eniten asunnottomuus on laskenut maahanmuuttajataustaisten joukossa.

Asunnottomuutta on tilastoitu vertailukelpoisella tavalla vuodesta 2019 alkaen.

Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli 896 asunnotonta. Sen lisäksi Helsingissä on vaihteleva määrä paperittomia ja liikkuvaan väestöön kuuluvia asunnottomia EU:n sisäpuolelta. Tällä hetkellä heitä on 130 henkilöä hätämajoituksessa.

Eniten asunnottomuus on laskenut maahanmuuttajataustaisten joukossa. Nykyinen 180 maahanmuuttajataustaista asunnotonta on noin 70 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Hitaammin asunnottomuus laskee nuorten eli alle 25-vuotiaiden joukossa sekä pitkäaikaisasunnottomien joukossa.

Asunnottomuuden kehitys vuosina 2019–2022. Kuva: Helsingin kaupunki

Kaupungin toimenpideohjelmassa on neljä kokonaisuutta: asuntotuotanto, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, pitkäaikaisasunnottomien palvelut sekä tietotuotanto, viestintä ja yhteistyö.

Toimenpiteitä ohjelmassa on yhteensä 15. Asunnottomuutta ratkotaan esimerkiksi asumisneuvontaa lisäämällä, asuntojen kohdentamisella asunnottomuusuhan alla oleville sekä lastensuojelun jälkihuollon asukkaiden palvelujen parantamisella.

Toimenpiteet vaativat myös lisärahoitusta. Esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tarvittaisiin vähintään 200 uutta Asunto ensin -asuntoa päihdeongelmaisille. Lisäkustannus olisi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Asumisen pysyvyyttä on turvattu myös myöntämällä toimeentulotukea. Vuonna 2022 vuokravelkoihin myönnettiin toimeentulotukea yli 2,2 miljoonaa euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat