Kohtuuhintaisen asumisen kohtalo ratkeaa pian Helsingissä. Kysymys on hitas-järjestelmän korvaajasta.
Yksi vaihtoehto ei riitä korvaamaan hitasta. Viime kuukausina on vielä erikseen selvitetty osaomistusasumista yhtenä hintasäänneltyjen omistusasuntojen korvaajana.
Vihdoin nyt toukokuussa vaihtoehdot hitaksen korvaamiseksi ovat tulossa johtavien poliitikkojen eteen kaupunginhallitukseen ratkaistaviksi.
HS uutisoi jo marraskuussa nipullisesta hitaksen mahdollisia korvaajia. Tiedot perustuivat luonnokseen loppuraportista, joka oli tuotettu kaupungin asunto-ohjelmapäällikön Hanna Dhalmannin johdolla.
Nyt poliittiseen käsittelyyn tulossa oleva esitys pohjautuu edelleen kyseiseen loppuraporttiin. Talven aikana on HS:n tietojen mukaan kuitenkin tehty vielä selvitys osaomistusasumisesta.
Osaomistusmalli on mukana vaihtoehtona, Dhalmann vahvistaa. Vaihtoehtoja on hänen mukaansa alettava työstää lisää, kunhan poliittisesti on saatu päätettyä, mitkä niistä otetaan käyttöön.
"Valmistelumme lopputulema on, että yksittäisellä mallilla ei pystytä vastaamaan hitaksen korvaamiseen”, Dhalmann sanoo.
Osaomistusmallissa asukas maksaisi luonnoksen mukaan aluksi noin 15 prosenttia asunnon hankinta-arvosta. HS:n näkemä taustaselvitys suosittaa, että asukkaan vuokrasopimus kestäisi 12 vuotta, jonka jälkeen asukas lunastaisi asuntonsa omakseen.
Mallissa on kuitenkin runsaasti ongelmia – erityisesti kalliiden tonttien ja rakennuskustannusten Helsingissä.
Selvityksessä kaikkiin rahaan liittyviin rajoituksiin ei syvennytä. Mutta niitä on olennaista ymmärtää.
Asunnot rakennettaisiin valtion korkotuella, ja mukana olisi ara-rahoitus. Tätä asuntomuotoa rajoittaa lainsäädäntö, jonka vuoksi ulkopuolelle olisi jäämässä paljon keskituloisia. Heidän tulonsa ovat liian korkeita ara-tulorajoihin mutta eivät ehkä riitä vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran määrittämät enimmäisrakennuskustannukset eivät helposti taivu ainakaan Helsingin kantakaupungin hintatasoon.
Kaupunkia myös tiivistetään täydennysrakentamisella, joka usein edellyttää pysäköintihalleja. Niidenkin takia rakennuskustannukset voivat ylittää ara-rajat.
Osaomistusasuntoihin liittyvät ”reunaehdot” on Dhalmannin mukaan tuotu esiin valmistelussa. Rakentamisen kustannuksissa ei hänen mukaansa ole merkittävästi eroa Helsingin eri alueilla.
”Emme lähtisi ehdottamaan vaihtoehtoa, jos se olisi täysin epärealistinen. Kohtuuhintaisen asumisen saaminen Helsinkiin on vaikea yhtälö”, Dhalmann sanoo.
Yksi mahdollisuus olisi neuvotella valtion ja Aran kanssa Helsingin hintoihin nykyistä paremmin sopivasta rahoitusmallista. Sellaiseen ei Dhalmannin mukaan ole vielä lähdetty, koska ”meidänkin päässä pitää ensin olla etenemisvaihtoehdot hitaksen korvaajan suhteen”.
Toistaiseksi osaomistusasuminen on ollut Helsingissä vähäistä, viime vuoden lopussa kolme prosenttia kaupungin vajaasta 387 000 asunnosta.
Omistusasuntoja oli vajaat 68 prosenttia ja vuokra-asuntoja 29 prosenttia asunnoista.
Viime vuosina Helsingin ara-tuotannossa on ollut Dhalmannin mukaan haasteita juuri kustannusten takia. Tarjouksia uudesta ara-tuotannosta ei hänen mukaansa juurikaan ole saatu.
”Alkuvuosi näyttää positiiviselta, koska ara-tuotantoon on saatu tarjouksia”. Dhalmann sanoo.
Koska omistusasuntojen kauppa on taloustilanteen takia vaikeutunut, rakennusliikkeitä kiinnostavat nyt myös ara-hankkeet.
Dhalmann itse on ennen toimeaan kaupungilla ollut johtajana Arassa. Hän siis tuntee Aran toimintatavat.
Erilaiset omistusasumisen ja vuokra-asumisen muut välimuodot olisivat myös mahdollisia. Sellaisista esimerkiksi asunto-osuuskunnat eivät Dhalmannin mukaan ole olleet mukana hitaksen korvaavaa järjestelmää selvitettäessä.
Omaksi lunastettavat vuokra-asunnot sen sijaan ovat.
Mutta ennen nipullista hitaksen korvaajia on vielä lopullisesti kuopattava hitas-järjestelmä. Viranhaltijat ovat nyt valmistelleet vaihtoehtoja, mutta johtavien poliitikkojen on vielä lopullisesti päätettävä, mitä mieltä ovat hitaksen korvaamisesta.
Valtuusto päätti marraskuussa 2020 kaksiosaisesta valmistelusta, jossa erityisesti Sdp ja vasemmistoliitto edellyttivät hitaksen korvaamista ja uuden esityksen tuomista päätöksentekoon.
”On tarve tehdä varsinainen päätös. Kaikki pallot ovat edelleen ilmassa”, Dhalmann sanoo.
