Ammattimainen varastelu ruokakaupoista on yleistynyt viime vuosina. Kohteena ovat usein kalliit kala- ja lihatuotteet, kertovat kaupan ammattilaiset.
Ruotsissa ilmiö on viimeisen vuoden aikana kasvanut siihen mittaluokkaan, että kalliimmat lihat saattavat kadota kaupan hyllyltä jo yhden päivän aikana. Asiasta kertoo Dagens Nyheter laajassa lihavarkauksia käsittelevässä artikkelissaan.
Ilmiöstä on viitteitä myös helsinkiläisissä ruokakaupoissa, kertovat kauppiaat.
Suomessa hyllyt eivät tyhjene samalla vauhdilla kuin Ruotsissa, mutta myymälävarkauksissa korostuvat arvokkaat lihat ja kalat sekä muut kilohinnaltaan kalliit tuotteet kuten juustot.
HS:n tietojen mukaan varastettuja elintarvikkeita kaupitellaan myös ravintoloihin.
Tätä epäiltiin myös viime kesänä, kun HS uutisoi lauttasaarelaista kauppaa vaivaavista jatkuvista juustovarkauksista. Jo tuolloin puhuttiin siitä, että tiettyjä tuotteita käydään varastamassa ”tilauksesta”.
HS haastatteli aiheesta Lidlin, Keskon sekä S-ryhmän edustajia. Ketjujen kokemukset näpistelystä ja varkauksista ovat hyvin samankaltaisia.
Kaikissa ketjuissa varkaiden suosimia tuotteita ovat arvokkaimmat lihat ja kalat, kahvi, hygieniatuotteet ja vitamiinit sekä alkoholi.
Varastelu ei itsessään ole lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, mutta se on muuttunut ammattimaisemmaksi. Kautta aikojen kaupoista on varastettu omaan käyttöön, eikä tässä ammattilaisten mukaan näy suurta kasvua.
Sen sijaan sen rinnalle on noussut suunnitelmallinen toiminta.
Esimerkiksi pikakahvia varastetaan siinä määrin, että sitä kaikkea tuskin ehtisi kovinkaan kahvinkuluttaja juoda, kertoo K-kauppias Mikko Karmakka.
Karmakka toimii kauppiaana Iso Roobertinkadun K-marketissa. Sen lisäksi hän on ketjun luottamuskauppias ja paljon tekemisissä kollegoidensa kanssa.
Karmakan suhteellisen pienessä kaupassa näpistelyn aiheuttama hävikki on kymmeniätuhansia euroja vuodessa.
Ammattimainen toiminta eroaa kauppiaiden mukaan omaan käyttöön näpistettävistä tavaroista siinä mitä varastetaan: tavallisimmat omaan käyttöön varastettavat tuotteet ovat makeiset, alkoholijuomat ja energiajuomat.
Yhdessäkään ketjussa ei olla havaittu alueellisia eroja varkauksien määrässä.
Toisaalta Sok:n yritysturvallisuuspäällikkö Janne Ahtoniemen mukaan isojen kaupunkien haasteet näkyvät Helsingissä. Esimerkiksi päihdeongelmista kärsiviä on pääkaupunkiseudulla muuta Suomea enemmän.
”Pienillä paikkakunnilla on myös vaikeampi pysyä tuntemattomana”, Ahtoniemi sanoo.
Kaupat myös taistelevat varkauksia vastaan hyvin samanlaisin keinoin: tuotteita saatetaan pitää hyllyssä rajallinen määrä tai ne siirretään kassan läheisyyteen. Kalleimpiin tuotteisiin on lisätty hälyttimiä.
Sitä, mihin ammattilaisten varastamat tuotteet päätyvät, eivät kaupan edustajat osanneet arvata.
Eikä sitä tiedä poliisikaan. Valtaosassa näpistyksistä ruoat ja juomat päätyvät tekijän omaan käyttöön ja niiden arvo on vain muutamia euroja.
Tällaiset tapaukset eivät päädy tutkintaan saakka.
Mikäli näpistelijä jää kiinni itse teossa, tilanne hoidetaan usein partiopoliisin kautta päiväsakoilla. Vasta jos varastettujen tuotteiden arvo on yli 500 euroa tai näpistelijä on jäänyt kiinni useammin kuin kuusi kertaa vuoden sisällä, asia etenee syyttäjälle syyteharkintaan.
Vuonna 2022 Helsingin poliisi kirjasi lähes 500 näpistyksen yritystä ja 11 397 näpistystä. Kentällä kirjoitettiin yli 2 700 sakkoa myymälävarkauksista.
