Helsingin Eteläesplanadin asfaltoitu nupukiveys on herättänyt suuria tunteita kaupunkilaisissa ja museoviranomaisissa.
Ihmetystä on aiheuttanut esimerkiksi se, miksi kaupunki on asfaltoinut Eteläesplanadin vasemman reunan nupukiveyksen koko pituudeltaan.
Kaupunginmuseon johtaja Reetta Heiskanen sanoo, että asfaltin levittäminen suoraan nupukivien päälle tuli museolle täytenä yllätyksenä.
”Tämä on tosi valitettavaa, koska vanhat pintamateriaalit ja ladonnat ovat tärkeitä arvoympäristöjen ilmeen kannalta. Ne kertovat kaupunkiympäristön historiallisista vaiheista.”
Heiskasen mukaan katujen graniittityö on Helsingin omaleimaisimpia piirteitä ja sitä pitäisi vaalia erityisen huolellisesti.
”Meidän tietojemme mukaan urakassa on poikettu suunnitelmasta.”
Asfaltointi on osa kokeilua, jossa kaupunki pyrkii parantamaan jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia Esplanadin puiston alueella.
Maaliskuussa kaupunki tiedotti, että Esplanadien uusien kävely- ja oleskelualueiden suunnitteluratkaisut ovat visuaaliselta ilmeeltään klassisia ja korostavat Esplanadien arvokkuutta ja empiretunnelmaa.
Projektinjohtaja Tia Salminen Helsingin kaupungilta puolustaa asfaltointia. Ratkaisulla jalankulkijat saavat Salmisen mukaan lisää tilaa, sillä Eteläesplanadin nykyinen, jo asfaltoitu pyörätie varataan kokeilun ajaksi jalankulkijoiden käyttöön.
Pyöräilijöille taas tehdään uusi kaksisuuntainen pyörätie entisten parkkipaikkojen tilalle.
”Olemme halunneet parantaa pyöräilyn olosuhteita. Pyöräily ei olisi mielekästä rosoisella nupukivellä.”
Nupukivien päälle levitetty asfaltti pysyy Salmisen mukaan paikallaan näillä näkymin vuoden 2024 loppuun asti. Puiston toisella laidalla olevaa Pohjoisesplanadia kaupunki ei aio asfaltoida.
””Historiallinen pinta säilyy asfaltin alla.”
Alun perin Eteläesplanadille piti tulla siroteratkaisu, jossa asfaltti olisi levännyt nupukiviä suojaavan murske- ja kangaspäällysteen päällä.
Heiskanen mukaan tämä olisi edellyttänyt muun muassa katukiveyksen poistamista ja katurakenteen vahvistamista.
”Näin mittavat toimenpiteet eivät tulleet kyseeseen”, Heiskanen sanoo.
”Museon näkökulmasta kaikki tehtävät muutokset pitää olla helposti poistettavia siten, ettei rakenteisiin tehdä pysyviä muutoksia, koska kyseessä on väliaikainen kokeilu.”
Salminen myöntää, että ratkaisu osoittautui teknisesti haastavaksi. Hänen mukaansa asfaltin ei kuitenkaan pitäisi tuhota nupukiviä.
Kaupunki on joka tapauksessa aikeissa irrottaa nupukivet Esplanadien peruskorjauksen yhteydessä arviolta 2030-luvun vaihteessa, Salminen sanoo.
”Nupukivien pinta on kovin urautunut ja kuoppainen, eikä se ole autoilijoidenkaan kannalta miellyttävin mahdollinen.”
Vielä ei ole tiedossa, millainen pintamateriaali Esplanadeille peruskorjauksessa tulee.
”Uskon kuitenkin, että nupukiveystä halutaan säilyttää jatkossakin.”
Vanhimmat nupukivet ovat Salmisen arvion mukaan yli sata vuotta vanhoja, mutta osa niistä on uusittu jo aiemmin. Heiskanen kertoo, että nupukiviä alettiin käyttää 1880-luvulla.
Asfaltin esteettisyyteen historiallisiin nupukiviin verrattuna Salminen ei halua ottaa kantaa.
”Kyse on pyörätiestä, eikä pyörätie voi olla järkevästi käytettävissä nupukiveyksen päällä. Historiallinen pinta säilyy asfaltin alla.”
Kaupunki on saanut jonkin verran palautetta myös uudistuksen aiheuttamasta liikennehaitasta, Salminen sanoo.
”Mutta on hyvä muistaa, että työmaa on vielä käynnissä ja siellä on useammassa kohdassa myös kaukolämmön rakennustyömaita.”
Salmisen mukaan ruuhkien pitäisi helpottua, kun keskeneräiset työt valmistuvat. Hän myös sanoo, että autoilijoiden pitää totutella uuteen järjestelyyn, jossa kaistoja on aiempaa vähemmän käytössä.
Kaupungin on tarkoitus seurata kokeilun vaikutuksia autoliikenteen sujuvuuteen ja autojen määrään.