”Täältä menee busseja kymmenen minuutin välein. Ei ratikalle ole mitään tarvetta.” Hakunilassa yli 30 vuotta asunut Pertti Rapo ei epäröi mielipiteessään.
Hän on tottunut joukkoliikenteen käyttäjä. Pari kertaa vuodessa on asiaa Tikkurilaan lääkäriin, eikä joukkoliikenteen nostaminen raiteille saisi häntä liikkumaan sinne yhtään useammin.
”Hakunilassa on oikein hyvät palvelut minun mielestäni”, Rapo sanoo.
Hakunilan ostoskeskukselta tavoitettu Pertti Rapo pitää Vantaan ratikan rakentamista täysin tarpeettomana. ”Busseja menee kymmenen minuutin välein.”
Rapo on niitä vantaalaisia, joiden mielestä yli 600 miljoonan euron raitiolinja on vain tarpeetonta rahantuhlausta. Hän ei ole mielipiteessään yksin.
Vantaan kaupunkivaltuusto päättää raitiotielinjan kohtalosta tänään maanantaina. Perussuomalaiset, kristilliset, osa kokoomuksesta sekä keskustan ja Liike Nytin valtuutetut äänestävät ratikkaa vastaan.
Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto sekä osa kokoomuksesta puolestaan äänestävät hankkeen puolesta. Ennakkoon näyttää siltä, että ratikan kannattajilla olisi hienoinen enemmistö valtuustosalissa. Äänestyksestä povataan kuitenkin tiukkaa.
Hankkeen puolustajille raitiolinja on keino parantaa Vantaan itäisten kaupunginosien houkuttelevuutta ja kytkeä laajat alueet raideverkon piiriin.
Vantaan raitiotietä on soviteltu 19 kilometrin matkalle Helsingin Mellunmäestä Vantaan Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan ja Jumbon kautta lentoasemalle.
Raitiotietä on suunniteltu jo pari vuotta. Sinä aikana Hakunilantien varteen on noussut uusia asuintaloja enemmän kuin moneen vuoteen.
Asuntokysyntä näkyy myös Länsimäessä, josta Minttu Holapan kaksi ystävää ovat ostaneet itselleen sijoitusasunnon.
”He eivät he ole mitään ammattisijoittajia, mutta molemmat ovat kotoisin Länsimäestä”, Holappa sanoo.
Hän on itse asunut Hakunilassa vuoden päivät eikä sinänsä tarvitse raitiotietä erityisen paljon. Hakunilassa on ainakin vielä terveyskeskus, joten esimerkiksi Tikkurilaan ei juuri ole asiaa.
Holappa on niitä ihmisiä, joille on loppujen lopuksi ihan sama, meneekö bussilla vai ratikalla.
”Minua fiksummat ihmiset saavat tästä asiasta päättää”, Holappa sanoo.
Tuomas Mankki ja Jaakko Hartikainen miettivät raitiotien hyödyllisyyttä eri lähtökohdista.
Hakunilan ostarilla lounastaneet Tuomas Mankki ja Jaakko Hartikainen katsovat asiaa hieman eri kulmasta. Itä-Hakkilassa pitkään asunut Hartikainen odottaa, että hänen asuntonsa arvo saattaa nousta ratikkapäätöksen jälkeen.
Korsolainen Mankki ei ensin hoksaa, millaisiin matkoihin hän voisi ratikkaa käyttää.
”Juu, Jumbolle voisin kyllä mennä. Ensin junalla ja sitten ratikalla. Kyllä, se voisi toimia. Minulla on työasioitakin Aviapoliksen alueella”, Mankki pohtii.
Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että Hakunilan keskustaa, etenkin ostoskeskusta, pitäisi kehittää. Siinä raitiolinja voisi olla sopiva vauhdittaja. Ostoskeskuksen omistus on hajaantunut, eikä yhteistä näkemystä vanhan kiinteistön kehittämisestä ole saatu aikaan.
Hakunilassa raitiolinja kulkee Hakunilantietä pitkin kirkon ja ostoskeskuksen ohi. Kyytitien risteyksen tuntumaan on soviteltu ratikalle vaihtopysäkkiä, josta pääsisi bussilla muihin itäisiin kaupunginosiin.
Marja-Leena Tuormaa asuu Nissaksessa ja sanoo toivovansa raitiotietä.
”Ratikka nopeuttaisi matkoja. Lasken sen varaan, että matkat Tikkurilaan muuttuvat nykyistä sujuvammiksi.”
Hänen ystävänsä Tuula Teronen on samaa mieltä, eikä Terosta pelota edes tiedossa oleva suuri rakennuskustannus.
”Joka tapauksessa se raha kulutetaan. Ratikassa on sentään ajatus, että sitä kertyy takaisin”, Teronen sanoo.
Myös Tuormaa miettii ratikan mahdollista tulopuolta. Vantaan kaupunki laskee saavansa tontinmyynnillä ja maankäyttösopimuksilla rakennuskulut katettua.
Inflaation ja rakennuskustannusten nousun vuoksi hinta-arvio on nyt 606 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin osuus olisi 414 miljoonaa euroa, valtion mahdollinen osuus 177 miljoonaa ja Helsingin kaupungin 15 miljoonaa euroa.
Tuototkin ovat nyt valmistuneessa hankesuunnitelmassa nousseet 794 miljoonaan euroon, mikä on 369 miljoonaa euroa enemmän kuin pari vuotta sitten arvioitiin. Arvion on tehnyt konsulttiyhtiö Newsec Advisory Finland, joka on tehnyt vastaavanlaisia analyyseja myös muista raitiotiehankkeista.
Hankkeen poliittinen ongelma on, että menot toteutuvat heti rakennusaikana, mutta tuotot kertyisivät noin 40 vuoden jaksolla.
