Itähelsinkiläistä katujengiä koskevassa oikeudenkäynnissä kuultiin keskiviikkona iltapäivällä 24-vuotiasta miestä, jota poliisi ja syyttäjä pitävät jengin johtohahmona. Miestä syytetään keskiviikkona käsitellyistä törkeän kiristyksen yrityksestä ja törkeästä ryöstöstä sekä useista muista rikoksista.
Mies on kiistänyt tähän mennessä luetut vakavimmat syytteet ja sen, että hänen kaveripiirinsä olisi jonkinlainen jengi ja hän sen johtaja.
”Ei ole minkäänlaista jengiä, pidetään faktat faktoina ja fiktio fiktiona”, mies sanoi osoittaen sanansa syyttäjille.
Syytteiden mukaan mies on viime vuoden touko–lokakuun välisenä aikana kiristänyt yhdeltä uhrilta niin sanottua katusakkoa. Ensin uhrilta vaadittiin syyttäjän mukaan 20 000 euroa ja myöhemmin 15 000 euroa. Vaatimuksia tehostettiin syyttäjän mukaan vakavan väkivallan uhalla. Mies muun muassa uhkasi tappaa uhrin, sytyttää tämän perheen tuleen ja raiskata tämän perheenjäsenen, syyttäjä sanoo.
Syyttäjä Perttu Könönen kuvasi toimintaa järjestäytyneen rikollisuuden ihmisjahdeiksi, joissa uhrit saattavat joutua elämään pelossa pitkiä aikoja.
Toinen syyte koskee lokakuun tapahtumia Kaisaniemen puistossa. Syyttäjän mukaan syytetty lähti Helsingin keskustassa sijaitsevasta baarista kävelemään miehen kanssa Kaisaniemen puistoon, missä hän painoi aseen miehen vatsaan ja vei tältä Rolex-kellon. Jäljitelmäksi osoittautunut kello löytyi myöhemmin kotietsinnässä syytetyn luota.
Syyttäjän mukaan katusakon vaatiminen ja kellon vieminen liittyvät toisiinsa. Mies, jolta kello vietiin, on epäillyn törkeän kiristyksen yrityksen uhriksi joutuneen miehen sukulainen.
Puolustus kiistää, että touko–lokakuussa vaadittu rahasumma olisi ollut tekaistu velka tai jonkinlainen katusakko, vaan sen mukaan kyse on todellisesta velasta. Syytetyn asianajajan Katariina Kurosen mukaan asianomistaja on toistuvasti valehdellut poliisille. Hänen mukaansa ihmisjahdin kohteena on tosiasiassa hänen päämiehensä.
Syytetty sanoi kuulemisessaan, että kellon vieminen oli pantti maksamattomasta velasta. Hän sanoi ilmoittaneensa miehelle, että velka on maksettava ja että hän palauttaa kellon, kunhan se on maksettu. Syytetty kiistää käyttäneensä puistossa väkivaltaa tai että hänellä olisi edes ollut asetta mukana. Hän vetosi siihen, että oli juuri tullut baarista, jossa asiakkaille tehtiin ruumiintarkastus.
Epäillyn ryöstön asianomistajaa kuultiin sermin takaa. Sermi erotti hänet syytetystä ja yleisöstä. Mies oli kuulemisessaan varsin erimielinen syyttäjän kanssa. Kertomus poikkesi myös hänen ensimmäisestä poliisikuulustelustaan, jossa hän oli kertonut syytetyn uhanneen häntä aseella. Nyt hän sanoi olleensa syytetyn kanssa hyvissä väleissä ja antaneensa kellon tälle vapaaehtoisesti.
Mies selitti kertomuksensa muuttumista sillä, että oli ensimmäisessä kuulustelussa ollut päihteiden vaikutuksen alaisena ja että häntä oli painostettu puhumaan syytettyä vastaan. Hän sanoi yrittäneensä korjata lausuntoaan, mutta häntä ei uskottu. Mies kiisti, että hänen kertomuksensa muuttuminen ensimmäisen kuulustelun jälkeen olisi johtunut siitä, että häntä uhkailtiin.
Kuulemisensa päätteeksi asianomistaja huikkasi sermin läpi syytetylle "nähdään" ja sanoi, että asiat menevät positiiviseen suuntaan. Tämän jälkeen häneltä kysyttiin, haluaako hän vartijan saattamaan hänet ulos salista. Mies vastasi ensin kieltävästi, mutta sanoi lopulta haluavansa vartijan.
Syyttäjän ja poliisin mukaan RK:ksi tai RK-98:ksi kutsutun ryhmän toimintaan liittyy rikosten uhreihin vaikuttaminen ja pelottelu. Uhreja on poliisin mukaan ohjeistettu siinä, mitä heidän pitäisi kuulustelussa sanoa. Todistajat ovat jättäneet vastaamatta heille esitettyihin kysymyksiin ja poliisin mukaan on mahdollista, että he ovat myös valehdelleet.
Syyttäjä Kaisa Ahla-Pyhtilä sanoi, että asianomistajan kertomuksen muuttuminen liittyy "vain ja ainoastaan" uhkailuun. Hänen mukaansa on selvää, etteivät asiat sermin suojasta kuullun asianomistajan ja syytetyn välillä ole niin hyvin kuin asianomistaja vakuuttaa.
Puolustuksen asianajaja Kuronen sanoi sermin olevan pikemminkin syytetyn puolella istuvien poliisien takia ja siksi, että jälleennäkeminen oikeussalissa pitkän ajan ja kielteisten tapahtumien takia olisi kiusallinen.
Kuronen vaatii, että syytetty vapautettaisiin tutkintavankeudesta oikeudenkäynnin päätteeksi. Syytetty sanoi kuulemisessaan, että on yli puoli vuotta kestäneen tutkintavankeuden aikana saanut puhua ainoastaan vartijoille ja asianajajalleen. Hän sanoi, että häntä on kuukausien aikana liikuteltu ympäri Suomea vankilasta toiseen. Tähän mennessä hän kertoi olleensa Vantaan, Mikkelin, Turun ja Jokelan vankilassa.
Syyttäjät katsovat, että syytetyn tutkintavankeutta pitää jatkaa aina siihen asti, että mahdollinen rangaistus nyt käsiteltävistä syytteistä pannaan täytäntöön.