Tyhjät liiketilat, kadonneet ihmiset ja yritysten taloudellinen ahdinko. Helsingin ydinkeskustan elinvoiman hiipuminen on puhuttanut sitten viime syksyn.
HS uutisoi keskiviikkona, että ydinkeskustan kaksi Alepaa on lopettanut toukokuussa ja yksi lopettaa kesäkuussa.
Viime vuoden loka-marraskuussa tehdyn elinvoimalaskennan mukaan Helsingin keskustan ydinkortteleissa lähes 15,5 prosenttia liiketiloista oli tutkimuksen aikaan tyhjillään.
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok) toteaa, että ihmiset tekevät ostoksensa keskustan kupeeseen rakennetuissa kauppakeskuksissa.
”Sen jälkeen, kun [kauppakeskukset] Redi ja Tripla ovat avautuneet, päivittäistavarakauppa ei enää vedä keskustassa. En tiedä, onko ikinä vetänyt kovinkaan hyvin”, Meri pohtii.
Hänen mukaansa keskusta ei ole koskaan ollut päivittäistavarakaupan kannalta oleellinen alue. Keskusta on ollut erikoisliikkeiden ja palveluiden keskittymä.
Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Elisa Gebhard (sd) sanoo, että uudet ostoskeskukset ovat aiheuttaneet sen, että ihmisillä on yhä vähemmän ”pakottavia tarpeita” tulla keskustaan.
”Ydinkysymys on: Mikä ihmiset sinne [keskustaan] tuo?”, hän toteaa.
Syy siihen, miksi monet keskustan päivittäistavarakaupat ovat sulkeneet ovensa, on hänen mukaansa ihmisten liikkumisessa.
”Tässä oletettavasti näkyy se, missä ihmiset liikkuu. Kauppoja on siellä, missä on ihmisiä.”
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) muistuttaa, että eri liikennemuodoilla keskustaan tulevista ihmisistä juuri kävelijät ja pyöräilijät käyttävät rahaa usein.
”Kävelijät ja pyöräilijät ovat he, joista suurin ostovoima syntyy.”
Paljon ostovoimaa keskustaan tuovat Sinnemäen mukaan myös joukkoliikenteellä saapuvat ihmiset.
Gebhard sanoo, että keskustan elinvoiman hiipumista on kiihdyttänyt korona, joka totutti ihmiset etätöihin.
Etätyön suosio onkin Meren mukaan keskustan elinvoiman näivettymisen ”juurisyy”.
Hänen mukaan näivettymisen ”trendi on pysyvä”, joten on keksittävä, miten ihmiset saadaan palaamaan.
Sinnemäki luottaa työpaikkojen ja asuntojen määrän lisäämiseen kantakaupungissa.
”Keskusta on haluttava kohde, töihin tulevien määrä tulee palautumaan, mutta kestää ennen kuin työpaikat organisoituvat uudelleen hybridityön olosuhteisiin”, hän sanoo.
Keskustan liepeille rakennetaan paljon uusia asuntoja, mikä on Gebhardin mukaan tärkeä tekijä keskustan elinvoiman ylläpitämisessä.
”On ylipäänsä tärkeää, että tänne on määrätietoisesti rakennettu asuntoja. - - Se on yksi tapa, jolla ruokakaupat saavat uusia asiakkaita.”
”Keskustan elinvoima ei tässä vaiheessa ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle”, Sinnemäki sanoo.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole mahdollistakaan pyrkiä ajassa taaksepäin, koska moni asia on pysyvästi muuttunut: verkkokaupan rooli on kasvanut sekä etätyöt lisääntyneet.
Meren mukaan keskustaan pitää saada uusia asukkaita ja turisteja – turistit tuovat keskustaan ostovoimaa.
”Ei elinvoima - - synny siitä, että paikalliset ostavat maitoa ja leikkeleitä, vaan siitä, että siellä on ihmisiä, jotka hakevat uniikkeja kokemuksia, palveluita ja tulevat viihtymään.”
Hänen mukaansa keskustassa ei kuitenkaan ole riittävästi sinne ihmisiä houkuttelevia asioita.
”Tarvitsemme arkkitehtuurimuseon, Esplanadista pitää tehdä viihtyisämpi vähentämällä autoliikennettä.” Meren mukaan autot ”pitäisi saada maan alle”.
Hän peräänkuuluttaa myös kahviloita ja kioskeja sekä konsertteja ja kulttuuria kantakaupunkiin.
Samaa sanoo Gebhard.
Hän toteaa, että ”elämyksellinen ja viihtyisä kaupunkitila” houkuttelee tulijoita keskustaan myös silloin, kun varsinaisia hoidettavia asioita ei ole.
Iso kysymys onkin Gebhardin mukaan, miten keskustan rajallinen tila käytetään: Millaiset olosuhteet luodaan esimerkiksi kävelylle ja pyöräilylle?
Sinnemäen mukaan kaupungin toimet keskustan elinvoiman ylläpitämiseksi ovat saada ”keskustaan sen omaan luonteeseen liittyvää vetovoimaa”.
Helsingissä tällaiset tekijät olisivat keskustan historiallinen miljöö, merellisyys, ”omintakeiset kaupat ja palvelut”.
HELSINGIN kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva pitää Alepan myymälöiden sulkeutumisia Helsingin keskustassa ikävänä.
”Kaupathan elävät jatkuvassa muutoksessa ja hakevat optimaalista sijaintia ja aukioloaikoja”, Rinkineva sanoo.
”Mutta kyllähän se kuulostaa erittäin valitettavalta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Sulkeutuminen on harmillista, jos se liittyy siihen, että asiakasvirrat ovat vähentyneet.”
Muokkaus keskiviikkona kello 21.51: Lisätty Sinnemäen kommentti liittyen joukkoliikenteeseen.
Lue lisää: Alepojen lähtö yllätti Helsingin elinkeinojohtajan: ”Kuulostaa erittäin valitettavalta”
Lue lisää: Alepat pakenevat Helsingin ydinkeskustasta
Lue lisää: Kauppatorin viimeinen kalakauppias lopettaa: ”Keskustasta on tullut esittelytila”