Suomen väriyhdistyksen puheenjohtaja Saara Pyykkö arvostelee Helsingin kaupungin aikeita vapauttaa muun muassa talojen väritys uudessa rakennusjärjestyksessään.
Helsingin kaupunginhallitus päätti asiasta toukokuussa. Lopullisesti muutoksesta päättävät poliitikot kaupunginvaltuustossa näillä näkymin kesäkuussa.
Jos uusi rakennusjärjestys tulee voimaan esitetyn mukaisesti, kiinteistöjen omistajien ei tarvitse enää hakea toimenpidelupaa esimerkiksi julkisivujen tai katon värin tai materiaalin muuttamiseen.
Kaupungin viranhaltijat ovat perustelleet rakennusjärjestyksen muutoksia rakennushankkeiden kustannusten pienentämisellä ja nopeuttamisella sekä lupakäsittelijöiden resurssien vapauttamisella.
Värit ovat Pyykön mielestä tärkeä osa kaupunkikuvaa, arkkitehtuuria ja kaupungin historiaa. Siksi taloja ei hänen mukaansa pitäisi saada maalata täysin vapain käsin.
”Helsingistä uhkaa tulla villi länsi. Kaikki on mahdollista”, Pyykkö sanoo HS:lle.
Pyykkö otti kantaa julkisivujen värityksen luvanvaraisuuden vapauttamiseen Arkkitehtiuutisten kirjoituksessaan aiemmin toukokuussa. Hän on maisema-arkkitehti, joka viimeistelee väitöskirjaa uusien asuinalueiden värisuunnittelusta Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselle.
”Jos asemakaavassa ei ole värimäärityksiä, joita pitäisi noudattaa, koko tilanne voi riistäytyä käsistä. Taloyhtiön hallitus tai rakennuttaja voisi muuttaa talon värin ihan minkälaiseksi tahansa.”
Pyykön mukaan Helsingin pitäisi pohtia, miten kaupunki ohjaa värien käyttöä. Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi hän esittää samantapaista ohjekirjaa, jonka Oslon rakennusvalvontavirasto on ottanut käyttöönsä.
Laajassa ohjekirjassa on luotu tutkimukseen perustuva väripaletti osalle Oslon kaupunginosista.
”On viranomaisen tehtävä vaalia kaupunkikuvaa”, Pyykkö sanoo.
””Muutos ei tarkoita sitä, että saa tehdä mitä haluaa.”
Helsingin rakennusvalvontapäällikkö Leena Jaskanen sanoo, että rakennushankkeessa pitää edelleen noudattaa asemakaavaa tai muita mahdollisia määräyksiä, vaikka luvanvaraisuuteen tulisi helpotuksia kiinteistöjen omistajille.
”Muutos ei tarkoita sitä, että saa tehdä mitä haluaa.”
Suurimmassa osassa asemakaavoista ei tosin ole määräyksiä siitä, millä värillä talon julkisivun saa maalata. Jaskanen ei silti näe suurta riskiä, että kaupungista tulee värien kakofonia.
”Riski on aina olemassa, kun hankkeita vapautetaan luvanvaraisuudesta. Hankkeeseen ryhtyvällä on kuitenkin vastuu siitä, ettei toimenpide rumenna ympäristöä tai aiheuta häiriötä tai haittaa”, Jaskanen sanoo.
Hänen mukaansa kaikkien luvanvaraisuudesta vapautettujen hankkeiden tulee sopia ympäristöönsä. Jos joku maalaisi rakennuksen esimerkiksi kärpässienen väriseksi Kulosaaressa, rakennusvalvonta puuttuisi siihen varmasti, Jaskanen sanoo.
”Käytännössä vaatisimme kiinteistön omistajaa maalaamaan talon rakennusajan aikakaudelle ja alueelle sopivaksi.”
Herttoniemenranta on yksi Helsingin alueista, joissa on laadittu värisuunnitelma kaavoituksen yhteydessä.
Ehdotusta Oslon tapaisesta väriohjekirjasta ja -neuvonnasta Jaskanen pitää hyvänä.
Helsingillä itse asiassa on jo värikaava, ja kaupungin ohjeiden mukaan julkisivuvärien tulee olla sopusoinnussa rakennuksen rakentamisaikakauden kanssa.
Tarkemmin värejä on määritelty uusille asuinalueille, joissa valtaosa väreistä tulee materiaaleista. Esimerkiksi Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa kaupunki edellyttää julkisivumateriaalina tiiltä eri sävyissä, Jaskanen sanoo.
”Ja tehosteväreissä on tarkkaan määritellyt vaihtoehdot, joita rakennuksissa saa käyttää.”
