Useiden vuosien jännitteet purkautuivat maanantai-iltana Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa, kun poliitikot pääsivät vihdoin linjaamaan Vantaan raitiotiestä.
Äänestyksessä 600 miljoonan euron raitiolinja Helsinki-Vantaan lentoasemalle sai valtuuston selvän tuen.
Perussuomalaisten palautusesitys hävisi äänin 41–26.
Lopulta yli viisituntisen keskustelun jälkeen keskustan hylkäysesitys kaatui äänin 41–26.
Suomessa vain kolmessa muussa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa ja Tampereella, on raitioliikennettä.
Kokouksen alussa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok) toivoi, että paineista huolimatta Vantaalla keskustelu sujuisi asiallisilla argumenteilla eikä niin kuin Tampereella, jonka valtuustotallenteesta tuli valtakunnallisen sirkuksen esimerkki.
”Ollako vai eikö olla ratikkakaupunki”, Rokkanen pohti. Hän itse näki raideratkaisun mahdolliset hyödyt isompina kuin sen riskit. Kokoomuksen ryhmässä osa valtuutetuista piti Rokkasen mukaan riskejä isompina.
Säätytalon hallitusneuvotteluihin osallistuva Rokkanen vakuutti myös, ettei valtion osallistuminen Vantaan ratikan kustannuksiin jää kiinni kokoomuksen kannasta.
”Säätytalolla Helsingin pormestari [Juhana Vartiainen] on viestittänyt, että tämä on seudun ykköshanke.”
Minna Räsänen (sd) ilmoitti, ettei demariryhmä halua Vantaasta näivettyvää takahikiää.
”Painammeko jarrua vai uskallammeko ottaa askeleen kohti uutta?” Räsänen kysyi. Demariryhmä oli ratikan kannalla.
”Ratikka on Vantaalle yhtä suuri voitto kuin Käärijä”, tulkitsi valtuutettu Ranbir Sodhi (sd).
Käärijä, Jere Pöyhönen inspiroi myös Hanna Valtasta (vihr) miettimään ratikalle Käärijän neonvihreää väriä.
Ulla Kaukola (sd) tsemppasi valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtmania (sd) ennen kokouksen alkua.
Raikuvat aplodit sai nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anni Juulia Tuomainen, joka vetosi päättäjiin nuorten puolesta.
”Jos hanke ei nyt etene, Vantaa näyttää tylsältä kaupungilta”, Tuomainen vetosi.
Nuorisovaltuusto oli haastatellut Tampereen nuorisovaltuustoa, joka oli viestittänyt nuorten innosta oman kotikaupunkinsa ratikan puolesta.
”Ei kannata miettiä, milloin tähdet asettuvat oikeaan asentoon. Tämä on investointi tulevaisuuteen, jotta sitten meillä on, mitä investoida ihmisiin”, Tuomainen sanoi.
Valtuutettu Kimmo Kiljunen (sd) tähdensi, ettei ratikkahanke sotke kaupungin budjettia, koska se tehdään velkarahalla. Hän myönsi, että velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi niin kuin monet muutkin investoinnit.
”Mutta hehän sitä käyttävät vuosikymmeniä toisin kuin me.”
Antero Eerola (vas) korosti kaupungin tasapuolista kehittämistä. Muun kaupungin kehityksestä eriytyneet itäiset kaupunginosat saadaan ratikan avulla nostettua muun kaupungin tahtiin, Eerola uskoi.
Hän ihmetteli, että nimenomaan valtuuston oikealla laidalla epäiltiin Vantaan ratikan aiheuttavan palveluleikkauksia.
”Kun ei siellä oikealla laidalla ole tähänkään mennessä kannettu huolta palveluista”, Eerola ihmetteli.
Hänen mielestään ratikan vastustajien argumentti raitioliikenteestä vanhana teknologiana oli kummallinen.
”Se on vanhaa teknologiaa samalla tavalla kuin auto, sähkö ja pyörä. Tuskin kukaan alkaa vaatia autonsa alle neliskanttisia pyöriä.”
Perussuomalaisten ryhmä (etualalla) vastusti raitiotietä. Kuvassa ryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki, Kai-Ari Lundell, Markku Weckman ja Erika Veltheim.
Raitiotien vastustajaksi ilmoittautui odotetusti perussuomalaiset. Puheenjohtaja Niilo Kärki (ps) ilmoitti ryhmän äänestävän hanketta vastaan. Sähköbussit olivat perussuomalaisten mielestä täysin riittävä palvelu Vantaalle.
Myös kokoomuksen Paula Lehmuskallio (kok) ja Lauri Kaira (kok) tiivistivät vastustajien tuntoja. Lehmuskallion mielestä sokea Erkkikin näki, etteivät laskelmat ole päteviä.
Kaira oli pysynyt kriittisellä kannallaan muun muassa siksi, että Vantaalla oli muita investointikohteita, joita mittava raidehanke uhkasi.
Myös Mika Niikko (ps) piti laskelmia liian myönteisinä ja siksi epäuskottavina, Hän myös ennakoi, että vaikka Vantaan valtuusto äänestäisi ratikan puolesta, tilanne korjaantuisi valtion ohjauksessa. Niikko viittasi valtion investointirahaan, josta neuvotellaan ensi syksynä.
Suvi Karhu (ps) ja monet muutkin perussuomalaiset ennakoivat mittavia ympäristötuhoja radan ja siihen liittyvän lisärakentamisen vuoksi.
Rata sinänsä kulkee nykyisellä katualueella. Valmistelussa on tarkasteltu lisärakentamisen mahdollisuuksia 800 metriä ratalinjan molemmin puolin, mutta rakentamisesta päätetään vasta kaavamuutosten yhteydessä.
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen puheenjohtaja Maarit Raja-Aho (kok) luonnehti ratikkayhteyttä kalliiksi ja hitaaksi.
”Olisin jopa valmis harkitsemaan metroa Vantaalle, koska se olisi nopea kulkuväline.”
Toisaalta Raja-Aho moitti, ettei raitiolinja hyödyttänyt länsivantaalaisia.
Vaikka moni valtuutettu yritti lieventää itä-länsi-ottelun henkeä, aihe nousi esiin myös valtuustokeskustelussa. Kansalaiset Myyrmäessä ja Martinlaaksossa ovat viestineet omille luottamusmiehilleen tyytymättömyyttään.
Valtuutettu Anu Hall (sd) tähdensi, ettei ole kenenkään etu, jos osa kaupungista eriytyy huonompaan suuntaan.
Myyrmäkeläinen Hussein al-Taee (sd) arvioi, että Vantaan valtuustossa keskustelu on sujunut kypsästi toisin kuin Tampereella aikanaan. Hänen mielestään valtuustokeskustelussa on tullut selväksi, että kyseessä on koko kaupungin hanke.
”Eihän ihmiset Vantaan ulkopuolella katso itää tai länttä, he katsovat koko kaupunkia. Ratikka on yksi peruste tulla Vantaalla.”
Kokoomuksen valtuutetut Paula Lehmuskallio ja Lauri Kaira kuuluivat ratikan vastustajiin.
Kai-Ari Lundell (ps) listasi kaikkia niitä asioita, joissa tiedot ovat valmistelun aikana muuttuneet. Hänen mielestään ihmisiä on huijattu.
Hinta-arvio on neljässä vuodessa noussut parilla sadalla miljoonalla, ja matkustajaennuste pudonnut noin 30 000:een.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) huomautti, ettei ketään ole huijattu, vaan suunnittelun edetessä hinta-arvio on tarkentunut.
Säätytalon hallitusneuvotteluihin osallistuva Multala tähdensi, että Vantaan ratikka on Helsingin seudun ykköshanke, mutta päätös valtion osallistumisesta ei etene ennen Vantaan kaupungin omaa toteutuspäätöstä.
”Vain investoimalla, kyllä, hieman kalliisiin hankkeisiin me voimme vaikuttaa Hakunilan suuralueen kehitykseen”, Multala kommentoi Vantaan eri alueiden eriytymistä.
Multala täsmensi vielä, ettei Vantaan päätöksenteossa kannata odottaa, että maahan saadaan hallitus. Neuvottelut seudun mal-sopimuksesta käydään valtion edustajien kanssa ensi syksynä.
”Ja tähän päätökseemme sisältyy ehto, että ratikan rakentaminen voidaan aloittaa vasta sitten, kun valtion investointirahoitus on varmistunut”, Multala huomautti.
Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) olivat yhtä mieltä raitiotien tarpeellisuudesta.
Jouko Jääskeläinen (kd) kiitteli huolellista valmistelua, mutta muistutti epämieluisista yllätyksistä Pakkalassa ja Tikkurilassa. Pääradan alittavan Tikkurilan tunnelin kustannukset ovat nousseet roimasti, ja Pakkalassa joudutaan ratkomaan Fingridin suurjännitejohtojen vaikutuksia raitiovaunujen voimansiirtoon.
Myös keskustan ja Liike Nytin valtuutetut ilmoittivat vastustavansa raidehanketta.
Vantaa on jo useita vuosia erittäin riitaisasti tehnyt selvityksiä ja suunnitelmia tämän illan päätöksen tueksi. Suunnittelurahoistakin on jouduttu äänestämään, vaikka valtuuston enemmistö valtuutti virkamiehet tähän työhön vuonna 2019.
Vastakkain ovat olleet näkemykset Vantaan kaupungin tulevaisuudesta, taloustilanteesta, liikkumisen tavoista ja kaupunkikehityksen linjoista.
Raitiohankeen tuoreen kaupunkitaloudellisen selvityksen perusteella raideinvestointi tuottaa kaupungille enemmän kuin maksaa. Ennuste on, että kaupunki voisi tontinmyynnillä ja maankäyttösopimuksilla saada liki 800 miljoonaa euroa.
Ratikan rakennuskustannuksista Vantaa maksaisi 414 miljoonaa euroa, Helsinki 10,5 miljoonaa euroa ja valtio noin 30 prosenttia eli 177 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu myös mittavia putkisiirtoja, joista vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
”Yksi tavoite on parantaa itäisten kaupunginosien statusta.
Valtio osallistuu seudun väylähankkeisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) sopimuksilla, joista seuraava neuvotellaan ensi syksynä.
Valtio ei ole osallistunut bussihankkeisiin, eikä Vantaa oleta näin käyvän, vaikka se onkin ratikan vertailuaineistossa selittänyt tehostetun bussiliikenteen mahdollisuuksia. Myöskään kiinteistötulojen ei oleteta nousevan bussivaihtoehdossa yhtä suuriksi kuin raidevaihtoehdossa.
Ratikkahanke on Vantaalla myös kaupunkikehityshanke, jonka yksi tavoite on parantaa itäisten kaupunginosien statusta. Vantaan itäisten suuralueiden vieraskielisyys-, työttömyys- ja koulutusaste kertovat syrjäytymisen kasaantumisesta, vaikka esimerkiksi Hakunilan suuralueella on myös varakkaitten ja hyvinvoivien ihmisten pientaloalueita.
Tätä kierrettä on hyvin vaikea katkaista.
Konsulttiyhtiö MDI:n tuoreen selvityksen mukaan ratikka yksin voi korkeintaan hidastaa eriytymiskehitystä Hakunilassa. Selvityksen mukaan ratikan lisäksi Hakunilassa tarvitaan merkittävää panostusta alueen laajempaan kehitykseen, olemassa olevan asuntokannan kehittämistä sekä alueen houkuttelevuuden merkittävää kasvua.
Itäisten kaupunginosien lisäksi monet lentokenttäalueen maanomistajat ovat valmiita toteuttamaan lisärakentamista Aviapoliksen alueelle. Lentoaseman terminaalirakennuksen ja Kehä III:n väliin on suunniteltu viittä pysäkkiä, ja niiden ympärille toimitiloja ja asumista.
Aviapoliksen juna-aseman eteläisen lippuhallin ympäristöön on soviteltu paljon uusia kerrostaloja.