Useat Esplanadin lähialueilla asuvat ovat pettyneitä kokeiluun, jossa Etelä- ja Pohjoisesplanadin ajoväylät on muutettu yksikaistaisiksi. Autoilta vapautunut tila kunnostetaan kävelyä, terasseja ja pyöräilyä varten.
Helsingin Sanomat pyysi asukkailta kokemuksia liikenteen sujumisesta alueella. Vastauksia tuli yli 100, ja miltei jokaisessa kokeilua kuvailtiin jollain tasolla epäonnistuneeksi.
Muutama kyselyyn vastannut piti kokeilua toimivana. He kehuivat sitä, että keskustaa kehitetään palvelemaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeita.
Suurinta päänvaivaa aiheuttavat ruuhkat, jotka ovat vastaajien mukaan merkittävästi pahentuneet kokeilun myötä. Etenkin Kauppatorin ja Katajannokan tuntumassa on ollut muutostöiden alettua ruuhkaa.
Helsingin kaupunki kommentoi asiaa HS:lle perjantaina. Projektijohtaja Tia Salminen kertoi silloin, että asiasta on tullut kaupungille palautetta, jonka mukaan Katajanokalta poistuminen ja liikenteeseen liittyminen on vaikeaa.
Osa HS:n kyselyyn vastanneista kertoi arkensa hankaloituneen merkittävästi kokeilun myötä. Yksi heistä on katajanokkalainen Matias Henkola, joka kulkee arkipäivisin autolla töihin Espooseen, Vantaalle ja Porvooseen.
Henkola kuvailee kokeilua HS:n puhelinhaastattelussa katastrofiksi. Hänen mukaansa Kanavarannan ja Stockmannin väli on ollut aamuisin ja iltapäivisin niin ruuhkautunut, että hän on lopettanut keskustan läpi ajamisen.
Ruuhkat alkoivat hänen mukaansa vapun tienoilla, kun muutostyöt aloitettiin.
”Jos menen Espoon-toimistolle, ajan nykyään Tuusulanväylän kautta. Se tarkoittaa, että matka on kaksi kertaa pidempi ja sitä mukaa myös päästöt tuplaantuvat”, Henkola sanoo.
Moni muukin kokeilua vastustava vetosi HS:n kyselyssä huoleen siitä, että kokeilu lisää päästöjä.
Henkola sanoo, että laivoihin ajavat rekat ovat ruuhkauttaneet Katajanokkaa entuudestaan. Esplanadin kokeilun myötä rekoista koituu hänen mukaansa entistä enemmän harmia autoilijoille.
Myös Mannerheimintien, Hakaniemen ja Sörnäisten rantatien remontit pahentavat Henkolan mielestä keskustan ruuhkia.
Hän sanoo, että ruuhkien kanssa voisi elää, jos tarvetta autoilulle olisi esimerkiksi kerran viikossa.
”Kaikki voivat joustaa puoli tuntia viikossa. Ongelmia koituu, kun joutuu päivittäin ajamaan keskustan läpi. Silloin puoli tuntia pidempi matka suuntaansa on kohtuutonta.”
”Moni vastustaja vetosi kyselyssä huoleen siitä, että kokeilu lisää päästöjä.
Joidenkin HS:n kyselyyn vastanneiden mukaan ruuhkat vaikeuttavat myös Kruununhaan asukkaiden autoilua. Heidän mukaansa Kruununhakaan ajaminen ja sieltä poistuminen on vaikeutunut, minkä lisäksi autoilijat pyrkivät välttämään keskustan ruuhkia ajamalla Kruununhaan pikkuteillä.
Kruununhakalainen Kristiina Brusila-Meltovaara kertoo joutuvansa varaamaan nykyään puoli tuntia aikaa siihen, että Kruununhaasta pääsee ajamaan pois.
”Olen ihan motissa”, hän sanoo HS:lle puhelimitse.
Brusila-Meltovaara kuskaa lastaan harrastuksiin sekä ajaa autolla kauppaan.
”Käytän lähikauppoja pienhankintoihin. Suurempia ostoksia varten täytyy mennä muualle paremman valikoiman ja pienempien kustannusten perässä.”
Brusila-Meltovaara kertoo lopettaneensa Ruoholahteen ostoksille ajamisen. Sen sijaan hän ajaa Itäkeskukseen.
Ruuhkista aiheutuu Brusila-Meltovaaran mukaan toisinaan vaarallisia tilanteita.
”Minua pelottaa se, miten kävelijät hyppivät autojen eteen. On myös villiä, miten ihmiset ajavat. Näkee selvästi, että on aggressiota: kuljettajat kiilaavat ja ajavat väärillä kaistoilla, jotta pääsisivät nopeammin eteenpäin.”
Katajanokkalainen Johanna Kiesiläinen-Riihelä pitää kokeilua epäonnistuneena useasta syystä. Hän kulkee autolla jonkin verran ja vie lapsia harrastuksiin muutaman kerran viikossa.
Hän kertoo jääneensä kerran 20 minuutiksi jumiin Katajanokalle yrittäessään ajaa lentokentälle. Kiesiläinen-Riihelä kertoo, että ruuhkat saivat osan kuljettajista turhautumaan ja ajamaan vaarallisesti.
”Ihmiset alkoivat tekemään uskomattomia ohituksia. Olimme pysähdyksissä useammat liikennevalot. Oli perjantai, kello 14 iltapäivällä. Ajattelin, että liikenne rullaisi tuohon aikaan:”
Kiesiläinen-Riihelä on erityisen huolissaan niistä, jotka eivät esimerkiksi liikuntarajoitteen vuoksi voi kävellä tai käyttää julkisia kulkuneuvoja. Lisäksi hän on pohtinut, miten pelastusajoneuvot pääsevät Katajanokalle ajoväylien ollessa ruuhkautuneena. Saman huolen nosti esiin moni muukin HS:n kyselyyn vastannut.
Kuvassa vasemmalla näkyy Eteläesplanadin tuore asfaltti, joka on levitetty nupukiveyksen päälle.
Ruuhkien lisäksi Kiesiläinen-Riihelää sapettaa, että Eteläesplanadin nupukiveyksen päälle ajettiin asfaltti.
”Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue tuhotaan ilman, että kuullaan alueen asukkaita tai museoviranomaisia. Muutetaan jotain sellaista, mikä on upeaa ja hienoa – tällaisessa taloudellisessa tilanteessa.”
Kiesiläinen huomauttaa kuitenkin tukevansa ”kaikin tavoin kaupungin elävöittämistä”.
”En ole kiihkeä yksityisautoilun puolustaja. Mutta kaupungin pitää olla saavutettava.”
