Alamaailman velanperintä muuttui viime marraskuussa väkivallaksi, kun 34-vuotias mies sai surmansa Helsingin Puotilassa.
Miestä oli ammuttu kaksi kertaa, ennen kuin hän lyyhistyi ajotielle. Laukauksista ensimmäinen oli ammuttu lähietäisyydeltä rintaan ja toinen selkään uhrin juostessa pakoon.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 55-vuotiaan Jari Veijolan kymmenen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen taposta ja ampuma-aserikoksesta. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan uhrin läheisille yli 30 000 euroa muun muassa henkisestä kärsimyksestä. Uhrin kihlattu oli ampumisen aikaan raskaana ja synnytti lapsen miehen kuoltua.
Syyttäjä haki Veijolalle ensisijaisesti syytettä murhasta, mutta käräjäoikeus ei katsonut teossa käytetyn väkivallan olleen murhaan riittävää. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi että teko oli harkittu ja siihen liittyi suunnitelmallisuutta.
Uhri ja tuomion saanut ampuja tunsivat toisensa. He olivat sopineet tapaamisen Puotilan venesatamaan tekopäivänä. Syy tapaamiselle oli vanha velka, jonka maksamisesta oli tullut miesten välillä kiistaa. Uhri ja toinen mies olivat alkaneet kuukausia ennen ampumista kiristää ampujaa maksamaan heille rahaa.
Ampuja kertoi oikeudessa pelänneensä oman henkensä ja perheensä puolesta. Mieheen kohdistunut kiristys oli ollut keskusrikospoliisin tiedossa.
Miehillä oli kytköksiä alamaailmaan, ja he ovat saaneet aikaisemmin tuomioita väkivaltarikoksista. Kiristyksestä on syytteessä yksi henkilö, mutta oikeudenkäyntiä ei olla päästy vielä aloittamaan.
Miehet saapuivat venesatamaan kumpikin omissa autoissaan. Tuomittu oli ottanut autoonsa mukaan käsiaseen. Oman kertomuksena mukaan hän oli ottanut aseen mukaan vain turvaksi.
Miehet ehtivät vaihtaa vain muutaman sanan ennen kuin tuomittu laukaisi aseensa. Miehen mukaan uhri oli hyökkäämässä häntä kohti ja hän laukaisi aseen itsepuolustuksena. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt ampumista hätävarjelutoimena.
Tuomion mukaan ampuja oli teon aikaan kärsinyt pitkään pelkotilasta ja surmaamiseen liittyi paniikinomaisia piirteitä ja toivottomuutta, jonka uhrin toiminta oli aiheuttanut. Teko osoitti kylmäveristä tarkoitusta tappaa, tuomiossa kirjoitetaan.
Vaikka teko on sisältänyt harkintaa, ei ampumisen tarkoituksena ollut tuomion mukaan aiheuttaa uhrille poikkeuksellisia tuskia. Tästä syystä oikeus päätyi lievempään rikosnimikkeeseen.
