Luonnonsuojelijat perustelevat valitustaan Baanan sillasta sillä, että urakasta ei kerrottu jo vuoden 2015 katusuunnitelmassa.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy) jätti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ely) suojeluesityksen sillasta viime viikolla. Ely-keskus määräsi sillan purkutöille vaarantamiskiellon siihen asti, kunnes esitys on ratkaistu.
Suojeluesityksen taustalla on Helsyn mukaan epäluottamus kaupungin toimintaan sekä avoimuuden puute.
Suojeluesitys käytännössä pysäytti sillan korjaamisen vähintään siksi ajaksi kunnes suojeluesitys on tutkittu.
Esityksen voi kuitenkin vielä Elyn mukaan perua. Helsy ei ottanut vielä kantaa siihen, peruuko se suojeluesityksen mikäli kaupungilta tulee riittävästi tietoa korjaustöistä.
Suojeluesitys katsottiin tarpeelliseksi, koska silta on arvokas, eikä sen remonttiin liittyvistä töistä ei kerrottu kaupunkilaisille tarpeeksi avoimesti ja riittävän ajoissa, luonnonsuojelijat perustelivat aiemmin.
Helsy tiedusteli kaupungilta sillan korjaustöiden yksityiskohdista samalla viikolla kun suojeluesitys tehtiin. Myös sillan korjaustöiden oli tarkoitus alkaa samalla viikolla.
Virallista tietopyyntöä kaupungille ei sillan osalta tehty lainkaan.
Miksi asiaan reagoitiin näin myöhään, Helsyn järjestösihteeri Emilia Pippola?
”Emme heti tienneet, mitä kaikkia keinoja meillä on käytössä. Aikataulu oli todella tiukka.”
Baanan sillan remontista on kuitenkin kerrottu jo keväällä. Esimerkiksi HS uutisoi remontista jo helmikuussa. Tuolloin kerrottiin, sillan perinteiset kivirakenteet pyritään säilyttämään tai tarpeen vaatiessa ne ennallistetaan rakenteiden korjauksen jälkeen.
”Pelkkä uutisointi ei riitä. Tästä olisi pitänyt kertoa jo vuonna 2015, kun katusuunnitelmasta päätettiin. Siinä ei käsitelty sillan purkamista”, Pippola sanoo.
Pippolan mukaan Mannerheimintien remontista ei ole yleisesti ottaen viestitty tarpeeksi avoimesti, eikä tarpeeksi ajoissa.
Luonnonsuojelijoiden perustelut viivytyksen aiheuttavalle esitykselle koskevatkin lähes yksinomaan tiedotusta.
Pippolan mukaan yhdistyksellä on huoli, etteivät päättäjätkään välttämättä tiedä tarpeeksi hyvin kulttuuriympäristövaikutuksia tehdessään päätöksiä laajoista remonteista.
Kaupungin mukaan Helsingin kaupunginmuseo on mukana vuonna 1894 rakennetun sillan korjausprojektissa.
Tästäkään ei Helsyllä ollut etukäteen riittävästi tietoa, koska kaupunki ei vastannut yhdistyksen yhteydenottoihin, Pippola kertoo.
Heikko tiedonkulku on Pippolan mukaan yksi syy siihen, että yhdistys päätyi tekemään suojeluesityksen. Toinen syy on luottamuspula: koska suunnitelmia ei oltu nähty etukäteen, yhdistyksessä ei luotettu pelkästään suullisiin tietoihin.
”Halusimme tiedon mustana valkoisella. Jos kohde on suojeltu, silloin voi varmuudella tietää, että korjaustoimenpiteet tehdään sen mukaisesti”, Pippola sanoo.
Järjestön toimia on arvosteltu laajasti, koska se tässä asiassa puuttuu betonin kohtaloon. Sillan betoniholvirakenne on uusittava, koska sen kantavuus ei enää vastaa nykyvaatimuksia.
Myös rakennusperinnön suojelu kuuluu Helsyn tontille, Pippola huomauttaa.
Baanan ylittävä silta on Helsingin toiseksi vanhin silta. Se tunnetaan holvimaisesta muodostaan ja perinteikkäistä kiviharkoistaan.
Sillan betonirakenne on tarkoitus korjata Mannerheimintien laajan remontin yhteydessä. Sillan kunto on selvitysten perusteella huono eikä sen kantavuus vastaa nykyvaatimuksia.
Aiemmin luonnonsuojelijat veivät Ely-keskukseen ja oikeuteen Mannerheimintien jättiremonttiin liittyvät vanhojen puistopuiden kaadot. Joidenkin puiden osalta asia on vielä kesken.
