Poliisi on määrännyt Dallapénpuistoon pystytetyn ”huumeidenkäyttöhuoneen” purettavaksi.
Puistoon rakennettiin keskiviikkona hieman ennen kello neljää teltta, jota sen pystyttäjät kutsuivat huumeidenkäyttöhuoneeksi. Teltta ehti olla pystyssä noin tunnin ajan. Paikalla oli muun muassa terveydenhoidon ammattilaisia, kuten sairaanhoitaja, ja siellä jaettiin puhtaita pistovälineitä.
HS:n havaintojen mukaan kukaan ei käyttänyt teltalla huumeita ennen poliisin purkamiskäskyä. Paikalla oli käynyt muutama ihminen hakemassa huumeidenkäyttöön liittyviä välineitä ja esimerkiksi vettä.
Teltan purku sujui rauhallisesti ja poliisi keskusteli paikan päällä järjestäjien kanssa hyvässä hengessä.
Juha-Pekka Pääskysaari esitteli medialle huumeiden puhtautta mittaavaa konetta, jota ei kuitenkaan keskiviikkona käytetty.
Yksi tapahtuman järjestäjistä on huumeidenkäyttäjien asiaa pitkään ajanut Juha-Pekka Pääskysaari. Pääskysaari kertoo, että kyseessä oli päihdealan ammattilaisten järjestämä ”väliaikainen demonstraatio”. Sen tarkoituksena on nopeuttaa käyttöhuoneiden sallivan lakialoitteen etenemistä.
Pääskysaari kuitenkin korosti, etteivät järjestäjät yllytä tai kehota ketään käyttämään teltalla huumeita.
Pääskysaaren lisäksi paikalla oli kourallinen järjestäjiä, joiden kerrotaan olevan paikalla yksityishenkilöinä. He eivät siis edusta esimerkiksi työantajiaan.
Paikan päällä ollut vanhempi konstaapeli Juha Rantanen Helsingin poliisista sanoo, että poliisin saaman tiedon mukaan puistoon on perustettu nimenomaan huumeiden käyttöä varten tila.
”Suomen lainsäädäntö ei mahdollista huumausaineiden laillista käyttöä. Poliisi on pakotettu tähän lainvastaiseen toimintaan reagoimaan.”
Myöskään poliisilla ei ollut havaintoja tai tietoja, että paikalla olisi käytetty huumeita. Annettiinko käsky purkamisesta ennalta estävästi ennen kuin huumeidenkäyttöä tapahtuu?
”Kyllä vaan”, Rantanen sanoo.
Dallapénpuistoon perustettiin huumeidenkäyttöhuone. Kuva: Anne Kantola HS
Huumeiden käyttö ja hallussapito on Suomen lain mukaan kiellettyä ja rangaistavaa.
Se, miten laki suhtautuu siihen, että joku perustaisi omaehtoisesti huumeidenkäyttöhuoneen, on kuitenkin hieman epävarmaa.
HS haastatteli Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiota aiemmin tällä viikolla käyttöhuoneita koskevasta lainsäädännöstä. Nuotio kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Nuotio totesi, että nykyisten lakien voimassa ollessa käyttöhuoneen omatoimisesti perustavan henkilön lainsäädännöllinen vastuu saattaa riippua myös poliisin suhtautumisesta.
Periaatteessa on mahdollista, että rikosoikeudellinen vastuu voitaisiin ulottaa myös käyttötilan ylläpitäjiin ja siellä työskenteleviin henkilöihin. Tällöin kyse voisi olla jonkinlaisesta avunantorikoksesta tai julkisesta yllyttämisestä. Oikeuskäytäntöä näistä ei kuitenkaan ole ja tilanteen voi tulkita myös muutoin.
”Pykäliä kyllä on, jos niitä halutaan lähteä etsimään”, Nuotio sanoi.
Teltan sisällä oli muun muassa käytetyille neuloille tarkoitettu roskakori.
Huumeiden käyttöhuoneet jakavat mielipiteitä jyrkästi. Vastustajat pelkäävät niiden normalisoivan huumeidenkäyttöä ja johtavan siksi entistä pahempiin huumeongelmiin Suomessa.
Käytännössä käyttöhuoneiden laillistaminen tarkoittaisi sitä, että huumeiden käyttö ja hallussapito sallittaisiin tarkoin rajatuilla alueilla.
Monet viranomaistahot ovat kuitenkin asettuneet käyttöhuoneiden kokeilemista mahdollistavan lakialoitteen kannalle, koska niiden uskotaan vähentävän huumeiden käytön haittavaikutuksia ja toisaalta myös turvaavan huumeriippuvaisia.
Niin Poliisihallitus kuin THL:kin kannattavat käyttöhuoneiden kokeilua. Helmikuussa julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkamiesselvitys suositti, että käyttöhuoneista tulisi säätää erillislaki, jonka turvin tiloja päästäisiin testaamaan. Huumeidenkäyttöhuoneet ovat laillisia joissain Euroopan maissa.
Käyttöhuoneiden laillistamiseksi on tehty kansalaisaloite, mutta hanke etenee keskiviikon mielenosoittajien näkemyksen mukaan liian hitaasti.
Pääskysaari sanoo, että aktivismilla on saatu tavoitteita eteenpäin aiemmin muun muassa Tanskassa, jossa lakimuutosten hitauteen turhautuneet kansalaiset perustivat käyttötilan itse. Laki seurasi perässä.
Pääskysaaren mukaan käyttöhuoneilla olisi niiden inhimillisen hyödyn lisäksi myös taloudellinen vaikutus.
”Harmittaa puhua rahasta, mutta se tuntuu olevan ainut keino mikä toimii päättäjiin”, Pääskysaari kuittaa.
Tällä hetkellä Suomen erikoissairaanhoidossa on jatkuvasti potilaina ihmisiä, jotka ovat sairastuneet vakavasti likaisten piikitysvälineiden vuoksi, Pääskysaari sanoo. Tulehtuneet piikitysalueet voivat johtaa amputointeihin tai vakavimmillaan kuolemaan. Hoitoajat näissä tapauksissa ovat pitkiä.
Käyttöhuonekeskustelussa nousee esiin usein myös asukkaiden huoli järjestyshäiriöiden lisääntymisestä.
HS kysyi Pääskysaarelta telttaoperaation vastuukysymyksistä. Olisivatko järjestäjät ottaneet vastuun, jos käyttöhuoneeksi perustettu teltta olisi lisännyt järjestyshäiriöitä alueella?
Pääskysaari sanoo pitävänsä ympäristövaikutusargumenttia keskustelussa yleisestikin ottaen heikkona. Hän sanoo, että käyttöhuoneita perustettaisiin lakimuutoksen seurauksena paikkoihin, joissa käyttäjille on tarjolla muita palveluita, kuten päiväkeskuksia. Myös Dallapénpuiston ympäristössä on jo valmiiksi huumeidenkäyttöä.
Käyttöhuoneilla huumeidenkäyttöä saataisiin Pääskysaaren mukaan pois rappukäytävistä, ulkovessoista ja hisseistä.
