HS:n tietojen mukaan Helsingin keskustassa on nyt ennätysmäärä tyhjiä liiketiloja.
Lähipäivinä julkaistavien ja keväällä tehdyn elinvoimalaskennan mukaan tyhjiä liiketiloja oli noin 9,6 prosenttia kaikista liiketiloista eli 293 kappaletta. Tuoreet luvut käyvät ilmi tuoreesta laskelmasta, jonka HS on nähnyt.
Tyhjiä liiketiloja oli Helsingin keskustassa 9 prosenttia keväällä 2022.
Laskentaa on tehty vuodesta 2016 ja tyhjien liiketilojen osalta Helsingin tulos on surkein tähän asti. Viime vuoteen verrattunakin tyhjien tilojen osuus on edelleen kasvanut.
Helsingin keskustan vetovoima on laskenut nopeasti jo vuosia ja tilanne huolestuttaa niin yrittäjiä kuin kuntapoliitikkojakin.
Jos katsotaan koko keskustan sijaan suurin piirtein Kampin keskukselta Pohjois-Esplanadin ja Fabianinkadun ulottuvia ydinkortteleita, tyhjiä liiketiloja on vielä koko keskustaa hurjempi prosentti: 15,2.
Tilojen vajaakäyttöaste on pysynyt lähes samana viime syksynä tehtyyn mittaukseen verrattuna. Myöskään ydinkeskustan elpymistä ei siis näytä tänä vuonna tapahtuneen.
Helsingin tavoitteena on, että tilojen vajaakäyttöaste liikkuisi korkeintaan 6-7 prosentissa.
Lauantaisin auki olevien kauppojen ja ravintoloiden osuus kaikista on viime vuoteen verrattuna kohentunut hivenen, mutta edelleen ollaan kaukana luvuista ennen pandemiavuosia.
Yrityksiä edustavan Helsingin seudun kauppakamarissa johtopäätös on luvuista on selkeä.
”Keskusta ei siis edelleenkään vedä viikonloppuisin ihmisiä. Etätyön merkitys on valtava, mutta ihmiset eivät enää tule keskustaan yhtä paljon myöskään vapaalla”, toimitusjohtaja Pia Pakarinen.
Toimialoittain tarkasteltuna keskustasta on viime vuosina kadonnut varsinkin muotia ja asusteita, päivittäistavaraa ja sisustamista ja kodintarvikkeita myyviä liikkeitä. Pakarinen tiivistää, että varsinkin ketjuliikkeitä on lähtenyt, pientä ja persoonallista liikettä keskustasta edelleen löytyy.
Hyvää on, että ravintoloiden ja kahviloiden määrä on lisääntynyt.
Matkailun suhteen tilanne näyttää Pakarisen mukaan toiveikkaalta. Ehkä ensi vuonna päästään jo yhtä hyviin tuloksiin kuin ennen koronaa.
Tapahtumia keskustaa elävöittämään myös riittää, mutta monet nykyiset kävelyalueet voisivat Pakarisen mukaan olla viihtyisämpiäkin.
Enemmän huolettaakin, kuinka helpoksi vaikka keravalainen kokee saapumisen Helsingin keskustaan katutöiden läpi.
”Pitäisi myös miettiä, voisiko keskustassa olla enemmän asukkaita”, Pakarinen sanoo.
Hänen mukaansa modernit toimistotilat käyvät kyllä nykyisin toimistoinakin hyvin kaupaksi, mutta vähemmän ajanmukaiset voisi kenties muuttaa uuteen käyttöön.
Elinvoimaa seurataan Suomessa noin 40 kaupungissa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n menetelmällä.
Esimerkiksi lauantaisin palvelevien kauppojen määrä on vähentynyt kaikissa suurissa kaupungeissa Suomessa, mutta muutos on suhteutettuna kauppojen kokonaismäärään nopeinta Helsingissä ja Lahdessa. Myös tyhjät liiketilat ovat Helsingissä lisääntyneet reilummin verrattuna muihin.
Helsingin kaupunkipoliitikot ovat viime vuosina miettineet kuumeisesti keinoja keskustan vetovoiman palauttamiseksi. Yksi tuoreimmista kokeilusta on yritys vahvistaa Esplanadien vetovoimaa muun muassa priorisoimalla kävelyä ja pyöräilyä autoilun edelle.
Hanke on herättänyt myös huomattavia soraääniä.
Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta kehityspäällikkö Minna Maarttola suhtautuu tuoreisiin lukemiin vakavasti.
Hänen mukaansa keskustassa ei ole varaa menettää enää prosenttiakaan ostovoimaa.
Maarttolan mukaan kyse on kuitenkin paljon suuremmasta kehityskulusta kuin taistelusta eri liikkumismuotojen välillä.
”Vaikeat ajat ovat jatkuneet myös koronan ja Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Talouskasvun hidastuminen ja kuluttajien huoli vaikuttavat juuri päinvastaisesti kuin liiketiloja täyttämällä”, Maarttola sanoo.
Sen lisäksi kulutuskäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu vaikuttavat siihen, että ilmiö ulottuu myös ydinkeskustaa laajemmalle.
Maarttola muistuttaa, että tyhjiä liiketiloja löytyy myös keskustan ulkopuolelta.
