Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok) sen aloitti. Maanantai-iltana Rokkanen oli ensimmäisenä viittaamassa Säätytalossa käytäviin hallitusneuvotteluihin.
Säätytalossa kestävää julkista taloutta pohtivan työryhmän sihteeri Rokkanen halusi valistaa, ettei valtion osallistuminen Vantaan raitiotiehankkeeseen jää kiinni ainakaan kokoomuksesta.
Vantaan ratikka on nostettu Helsingin seudun seuraavaksi kärkihankkeeksi neuvotteluissa, joita seudun kunnat käyvät yhdessä valtion edustajien kanssa ensi syksynä.
Edellisellä kierroksella neljä vuotta sitten valtion neuvottelijat pitivät erittäin tiukkaa linjaa. Esimerkiksi Espoon kaupunkiradasta valtio suostui maksamaan lopulta puolet, vaikka kehäradassa valtion osuus oli 75 prosenttia.
Raide-Jokeriin valtio on osallistunut 30 prosentin osuudella.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (mal) vilahteli Rokkasen puheen jälkeen lähinnä ratikan vastustajien viimeisenä oljenkortena.
Kokoomuksen Paula Lehmuskallio luonnehti maanantaista valtuustopäätöstä vasta ensimmäisen vaiheen taisteluksi. Perussuomalaisten Mika Niikko ennakoi, että valtion ohjauksella tämä hänen mielestään erheellinen toteutuspäätös saadaan vielä kumottua.
Ajatus vastustajilla on, että valtion neuvottelijat saavat ensi syksynä kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille koottavalta hallitukselta niin kireät ohjeet, ettei mal-sopimuksessa ole valtion rahaa Vantaan ratikkaan.
Mal-sopimuksessa seudun kunnat sitoutuvat kaavoittamaan tietyn määrä asuntotuotantoa ja vastaavasti valtio osallistuu seudulle tärkeisiin väylähankkeisiin.
Myönteistä päätöstä tehdessään Vantaan valtuusto edellytti, että ratikan rakentamiseen saadaan valtiolta saman suuruinen 30 prosentin investointituki kuin ratikan suunnitteluunkin.
Tähän mennessä valtio ei ole vetänyt mattoa sellaisten hankkeiden alta, joita se on itse ollut aloittamassa suunnittelurahan kautta. Vantaan ratikka myös täyttää valtion ehtoja seudullisena hankkeena ja lentoaseman yhteyksien parantajana.
Nykyisen kustannusarvion perusteella valtion 30 prosentin osuus olisi alle 180 miljoonaa euroa.
Oikaisu kello 15.06: Karttagrafiikassa oli virhe Tikkurilan työpaikkamäärissä. Karttaan oli merkitty 11 000 uutta työpaikkaa, kun oikea luku on 1 100 työpaikkaa.
