Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander kritisoi poliisin tulkintaa Helsingin uimahallien salakuvaustapauksessa.
HS uutisoi tiistaina, että ainakin Mäkelänrinteen ja Helsingin uimastadionin miesten suihkutiloissa on kuvattu salaa useita videoita, joilla näkyy kymmeniä uhreja. Videoita on kuvattu ainakin vuonna 2020 tai tätä ennen.
Poliisi sai vinkin perusteella tiedon epäillystä jo vuonna 2020 ja teki tämän luokse kotietsinnän. Kotietsinnässä löytyi näyttöä salakuvaamisesta. Ilta-Sanomien mukaan poliisi oli tehnyt myös muita tutkintatoimenpiteitä, esimerkiksi kuulustellut yhtä epäillyn rikoksen uhreista. Poliisi on tunnistanut ainakin kaksi rikosten uhreista.
Jostain syystä rikostutkintaa ei kuitenkaan saatu valmiiksi kahden vuoden aikana, ja syyteoikeus salakuvaamisesta sekä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä vanheni viime vuoden kesällä.
Mikäli poliisi olisi epäillyt asiassa törkeää yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä, syyteoikeus ei olisi vielä vanhentunut. Melander sanoo, että jos kuvia tai videoita julkaistaan netissä, kyse on nimenomaan törkeästä rikosepäilystä.
Rikoslain pykäliä muutettiin vuonna 2013. Tuolloin eduskunnan lakivaliokunta totesi Melanderin mukaan, että esimerkkinä törkeästä tekomuodosta on se, että alastonkuvia toimitetaan yleisön saataville internetiin ilman kuvattavan suostumusta.
”Valiokunta nimenomaan totesi, että tällaista tekoa on syytä arvioida törkeänä. Siihen nähden on aika yllättävää, että sitä ei ole tällaisena lähdetty tutkimaan”, Melander sanoo.
”Kun näitä kuvia ja videoita on poliisin mukaan julkaistu netissä, ihmettelen, että tätä ei ole tutkittu törkeänä rikoksena. Tällöin syyteoikeus ei olisi vielä vanhentunut.”
HS:n näkemästä tutkinnan lopettamisesta kertovasta päätöksestä ei käy ilmi, että syyteoikeuden jatkamista olisi haettu tuomioistuimelta.
Melanderin mukaan on kyseenalaista, olisiko tällainen hakemus voinut menestyä. Kyseessä on poikkeuksellinen toimi, johon ei turvauduta usein. Se on tarkoitettu lähinnä monimutkaisia talousrikoksia varten.
Salakuvaustapauksessa oma kysymyksensä ovat lapset. Osa videoista on pätkitty.
Niissä näkyy vain aikuisia tai aikuisen näköisiä henkilöitä. On kuitenkin mahdotonta kuvata paikallaan olevalla kameralla uimahallien suihkutiloja ilman, että lapsia tallentuu kameralle. Osalla videoista kuuluu lasten ääntä.
Melander sanoo, että on tulkinnanvaraista, voisiko tapauksessa täyttyä vanhan rikoslain mukainen sukupuolisiveellisyyttä loukkaava lasta esittävän kuvan hallussapito.
”Esitutkintakynnys on matala, ja mielestäni tutkintakynnys kuitenkin aika selkeästi ylittyy tässä tapauksessa. Etenkin, kun otetaan huomioon, että videoita oli useita ja uimahallissa lienee mahdotonta salakuvata ilman, että kuvaa lapsia.”
HS ei ole tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajaa kommentoimaan asiaa.
