Helsingin poliisi myöntää virheensä uimapakoissa salaa kuvattujen videoiden tapauksessa.
Ainakin Mäkelänrinteen uimahallissa ja Helsingin uimastadionilla kuvattiin salaa miesten suihkutiloissa, ja poliisilla oli runsaasti tutkinta-aineistoa tapauksesta.
Videoita levitettiin pornosivulle, ja niillä näkyy ainakin kymmeniä uhreja. Rikosepäily ehti kuitenkin vanhentua.
”Tätä ei pysty puolustelemaan”, aloittaa rikostarkastaja Jari Koski. Hän johtaa väkivaltarikosyksikköä ja seksuaalirikostutkintaa Helsingin poliisissa.
Poliisi tai Koski eivät ”missään tapauksessa vähättele” nyt vanhentunutta salakatseluepäilyä ja materiaalin lataamista internetiin. On kuitenkin Kosken sanoin ”vielä tuomittavampia tekoja”.
”Joudumme priorisoimaan vakavat lapsiin kohdistuneet rikokset. Joka asiaan emme vain taivu”, Koski sanoo.
Salakuvausta helsinkiläisissä uimapaikoissa oli tapahtunut ainakin vuonna 2020 tai ennen sitä. Tapaus nousi esille tiistaina, kun HS uutisoi siitä.
Ei ole tiedossa, onko teosta epäilty mies mahdollisesti jatkanut salakuvaamista myös myöhemmin.
Epäilty oli valokuvaajana työskennellyt mies, joka on ainakin vielä hiljattain ollut kuvaamassa uimakisoja Mäkelänrinteen uimahallissa.
Poliisi sai epäillyn kuvaajan kiinni, Koski vahvistaa.
Tutkinta ei seuraavan kahden vuoden aikana kuitenkaan edennyt riittävän nopeasti. Siksi rikosepäilyjen syyteoikeus vanheni viimeistään viime kesänä.
Poliisi pääsi epäillyn tekijän jäljille noin kolme vuotta sitten, kun keskusrikospoliisille toimitettiin nimetön kirje. Siinä kerrottiin, että Mäkelänrinteen ja Helsingin uimastadionin miesten suihkutiloissa oli kuvattu salaa. Kirjeen mukana oli muistitikku, jolta löytyi kuvattua videomateriaalia.
”Tutkinta otettiin meille, koska meillä oli paremmat edellytykset saada videomateriaalin kuvaaja tunnistettua”, Koski sanoo.
Kahdesta tiedossa olleesta uhrista ainakin toista kuulusteltiin. Toiseen tunnistettuun henkilöön on Kosken otettu yhteyttä, vaikka häntä ei ole varsinaisesti kuulusteltu.
Uimahallien tapauksessa on Kosken mukaan ollut myös ”huonoa säkää”. Takavarikoitua materiaalia oli epäillyn luona tehdyn kotietsinnän jäljiltä runsaasti.
Sellaisen datan tutkiminen käy Kosken mukaan hitaasti, ja vain osa käytettävissä olevista tutkijoista osaa käydä dataa läpi. Se tapahtuu kuva kuvalta, ja Kosken mukaan nytkin etsittiin erityisesti materiaalia, jossa olisi ollut alaikäisiä.
”Kun tässä ei ollut uhrina alaikäisiä, tämä on jäänyt osittain muiden töiden alle”, Koski sanoo.
Tietoa olisi Kosken mukaan ollut riittävästi tapauksen luovuttamiseen syyttäjälle. Tapauksen voisi vieläkin avata. Alun perin tapausta ei käsitelty törkeänä yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.
Jos rikosepäily olisi ollut törkeästä tekomuodosta, syyteoikeus ei olisi vielä vanhentunut. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander arvioi aiemmin HS:lle, että jos kuvia tai videoita julkaistaan netissä, kyse on nimenomaan törkeästä rikosepäilystä.
Videoita myös löytyy edelleen internetistä. Niitä on julkaistu viimeksi viime viikolla. HS:llä ei ole tietoa, milloin nämä videot on kuvattu.
”Arvioimme vielä, olisiko tätä mahdollista käsitellä törkeänä ja saattaa syyttäjälle”, Koski sanoo.
Miksi tapauksen tutkinnanjohtaja oli päätynyt käsittelemään rikosepäilyä perusmuotoisena? Sen vuoksi epäily myös pääsi vanhentumaan.
Koski vastaa, että arvio rikosnimikkeestä on tehty tiedoin, joita tutkinnanjohtajalla oli kyseisellä hetkellä. Syyttäjän kanssa oli Kosken mukaan keskusteltu, ja rikosepäilyssä oli päädytty perusmuotoiseen yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Tutkinnanjohtaja on Kosken alainen.
Sitten Koski lisää, että jos vastaus kysymykseen törkeästä rikosepäilystä on kyllä, seuraa lisää arvioitavaa siitä, paljonko työtä edellyttäisi, että saataisiin selville, kuka materiaalin on levittänyt internetiin.
Esitutkinnassa pystyttiin Kosken mukaan kyllä selvittämään, että videot oli kuvattu epäillyn miehen laitteilla.
”Mutta saammeko selvitettyä, kuka ne on sivustolle levittänyt?”
Se keskustelu tulisi Kosken mukaan käydä myös syyttäjän kanssa.
Esitutkinnassa oli kuitenkin käynyt ilmi, että epäiltyyn mieheen yhdistetyllä käyttäjätunnuksella oli ladattu materiaalia pornosivustolle.
Mies oli myös myöntänyt kuvanneensa vastaavan kaltaista, ulkomailla kuvattua kuvamateriaalia, joka löytyi samalta käyttäjätililtä. Mies kiisti esitutkinnassa, että käyttäjätunnus kuuluisi hänelle, ja kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
