Helsingin kaupunginvaltuusto tyrmäsi valtuutettu Otso Kivekkään (vihr) aloitteen Vihdintien länsireunan työpaikka-alueen tiivistämisestä uusilla asuintaloilla keskiviikkoisessa kokouksessaan.
Alue tunnetaan sekä Valimon alueena juna-aseman vuoksi, mutta se on myös osa laajaa Pitäjänmäen teollisuusaluetta.
Aiemmissa käsittelyvaiheissa aloite oli saanut enemmistön tuen, mutta valtuustossa enemmistö kääntyi Pia Pakarisen (kok) palautusehdotuksen taakse.
Kaupunginhallituksen äänestystuloksen mukaan olisi ollut perusteltua käynnistää Pitäjänmäen yritysaluetta koskevat selvitykset mahdollista yleiskaavamuutosta varten. Valtuusto palautti asian valmisteluun äänin 43–39.
Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pakarinen halusi säilyttää Pitäjänmäen työpaikka-alueen puhtaasti toimitila-alueena siitä huolimatta, että se on jo vuosia kärsinyt vajaakäytöstä.
Pakarinen kuitenkin uskoi, että Raide-Jokerin aloittaessa, ja mahdollisesti Vihdintien pikaraitiotien toteutuessa hyvät liikenneyhteydet saavat alueen kukoistamaan.
Kivekkään aloitteen kärki kohdistui Vihdintien kaupunkibulevardisuunnitelmiin, joissa kaavoittaja oli sovitellut kaiken lisärakentamisen Vihdintien länsireunalle Riistavuoren metsään, jota haagalaiset ovat puolustaneet sinnikkäästi.
Kaavoittaja teki näin, koska Vihdintien länsireuna on yleiskaavassa merkitty työpaikka-alueeksi. Jotta sinne voitaisiin suunnitella asuntoja, yleiskaavaa pitäisi muuttaa.
”Kaupunkibulevardin valmistelussa on tähän mennessä kaikki uusi rakentaminen sijoitettu metsään. Mitään ei ole sijoitettu teollisuusalueen puolelle. Kuitenkin Pitäjänmäen teollisuusalueen tiloista on nyt 26 prosenttia tyhjillään. Sama tilanne on ollut jo useita vuosia”, Kivekäs perusteli.
Pakarinen vastusti ehdottomasti teollisen toiminnan ja asuinalueen sekoittamista.
”Helsingissä tuotannolliseen toimintaan varattu alue on kutistettu lähes olemattomiin. Pitäjänmäki on tärkeä Helsingin monipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi”, Pakarinen perusteli.
Hän myös arvioi, että Pitäjänmäen vanhoihinkin toimitiloihin on kyllä saatu vuokralaisia, kun kiinteistöjä on uusittu.
”Asumisen sijoittaminen teollisen toiminnan viereen on usein tuottanut valituksia, kun uudet asukkaat kokevat tuotannon haitalliseksi, väylät ovat ahtaat, syntyy ruuhkia. On vain järkevää keskittää asuminen Vihdintien itäreunalle.”
Atte Kaleva (kok) syytti vihreitä sekä-että-ajattelusta, jossa rakennettaisiin sekä Riistavuoren metsä että Vihdintien länsireuna.
Hänen mielestään vihreiden olisi pitänyt kannattaa Riistavuori-aktiivien ehdotusta yhdestä kerrostalorivistä tien varressa. Kaavoittaja oli sovitellut asuintaloja leveämmälle alueelle useampaan taloriviin.
Vihreiden ryhmänjohtaja Reetta Vanhanen (vihr) tähdensi, että vihreät ovat nimenomaan esittäneet Riistavuoren metsän säästämistä ja kannattaneet asuinrakentamista vanhalle vajaakäyttöiselle teollisuusalueelle.
”Jos valtuutettu Kalevalle tulee uutisena, että vihreät kannattavat luontoa, en tiedä missä todellisuudessa hän elää, mutta se on varmaan jännä paikka”; Kivekäs päätteli.
Hän myös valisti valtuutettuja, että ajatus Vihdintien länsireunan täydennysrakentamisesta tuli nimenomaan Riistavuori-aktiiveilta.
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas) piti selvänä, että aloitteen mukainen selvitys kannattaa tehdä.
”Me jotka puolustamme asumista, työpaikkoja ja luontoa olemme kaikki sitä mieltä, että tämä asia kannattaa selvittää”, Arhinmäki sanoi.
Keskustelu Vihdintien varren lisärakentamisesta, Riistavuoren metsästä ja Pitäjänmäen tulevaisuudesta tuskin päättyi tähän. Helsingin yleiskaavan muutostyö voisi alkaa aikaisintaan seuraavalla valtuustokaudella.
