Vantaa kaavailee merkittävää rakennushanketta aivan Myyrmäen ytimeen, kauppakeskus Myyrmannin kainaloon.
Tämä Montuksi kutsuttu entinen terveyskeskuksen tontti on viime vuodet toiminut tapahtumien ja ulkoilmakonserttien pitopaikkana.
Jos poliittinen päätös syntyy, ja rahoitus lähivuosina järjestyy, Montun paikalle soviteltu nelikerroksinen uudisrakennus tulisi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden käyttöön.
”Tämän uuden idean mukainen suunnittelu on vasta käynnistymässä. Sen vaikutukset kaupungin talouteen ja Myyrmäen keskustan rakentumiseen tulee selvittää tarkemman suunnittelutyön yhteydessä”, kommentoi maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.
Noin 10 000 neliön kokoisena Opistotalo voisi enimmillään maksaa 35–45 miljoonaa euroa, mikä tekisi siitä yhtä ison sijoituksen Vantaan vapaa-ajan toimintoihin kuin Elmon uimahalli Koillis-Vantaalla.
Opistotaloksi nimettyyn uudisrakennukseen voisivat sijoittua musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja aikuisopisto, mutta sinne on soviteltu tiloja myös nuorisotoimelle ja yleiselle asukastoiminnalle.
Kaikkien näiden toimintojen nykyiset tilat on määrä purkaa jollain aikavälillä.
Aikuisopisto, nuorisotilat ja Myyrmäen asukastila sijaitsevat entisessä ostoskeskuksessa Isomyyrissä, jonka omistaa Citycon. Aiemmissa suunnitelmissaan Citycon on kaavaillut Isomyyrin korvaamista uusilla rakennuksilla.
Myös musiikkiopiston nykyinen vuokratila, vanha toimistotalo Patotiellä on purkulistalla.
”Jos tämä uudistus etenee, se edellyttää laajaa vuorovaikutusta alueen kaikkien toimijoiden kanssa, jolloin suunnitelmat täsmentyvät”, Anttila sanoo.
Opistotalossa voisivat toimia väliaikaisesti myös taidemuseo Artsi ja Myyrmäen kirjasto, jos ja kun uuden kaupunkikulttuuritalon rahoitus järjestyy kaupungin budjetissa.
Ajatuksena on ollut, että vuonna 1993 valmistunut Myyrmäkitalo purettaisiin, ja sen tilalle rakennettaisiin isompi kaupunkikulttuuritalo.
Hankkeena se on niin iso, ettei rahoitus välttämättä mahdu Vantaan budjettiraamiin lähivuosina.
Myyrmäkitalo on jäänyt pieneksi Myyrmäen valtavan väestökasvun vuoksi. Talo avautui 30 vuotta sitten palvelemaan vajaan 13 000 asukkaan aluetta.
Väestöennusteen perusteella Myyrmäen asukasmäärä ylittäisi parin vuoden kuluttua 18 000 asukkaan rajapyykin. Myyrmäen suuralueen on asukasmäärä on noussut jo liki 60 000:een.
Ilman Opistotaloa Myyrmäessä ei olisi riittävän paljon vapaita tiloja, joihin kirjasto ja taidemuseo Artsi voisivat rakennustöiden ajaksi sijoittua.
Myyrmäen uusi kaupunkikulttuuritalo eroaa perinteisistä kulttuuritaloista, joissa on iso konsertti- ja esiintymissali.
”Tähän tulisi taidemuseo, kirjasto ja mahdollisesti elokuvateatteri ja jonkinlainen esityssali, mutta ei mitään Martinuksen kaltaista. Martinus säilyisi alueen varsinaisena perinteisenä kulttuuritalona”, kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand sanoo.
Myös Åstrand korostaa, että nyt alkaa selvitysvaihe, jonka aikana kuullaan, mitä asukkaat toivovat.
”Olen ajatellut niin, että Opistotalo olisi tarkoitettu vakituiseen harrastustoimintaan ja kaupunkikulttuuritaloon sijoittuisi toimintoja, joihin kohdistuu yksittäisiä käyntikertoja. Kirjasto ja taidemuseo ovat kohteina sellaisia, että ne kaipaavat hyvää sijaintia ja asiakasvirtaa.”
Vanhan purkamisen ja uuden rakentamisen tahdistaminen on mutkikas kolmiulotteinen palapeli. Tavoitteena on tehdä vapaa-ajan toimijoille hyvät tilat siten, että vältytään monilta peräkkäisiltä muutoilta.
Kaupunki haluaa myös pitää väliaikaisten tilojen vuokrakulut kurissa.
Vapaa-ajan toimen tilojen vaihtoehtoja esitellään Myyrmäen asukkaille kaupunginosan asukasfoorumissa maanantaina. Päätöksentekoon hankkeet tulevat budjettikäsittelyn yhteydessä ensi syksynä.