Espoo

Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset ja valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa, vaatii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivoo valtiolta parempaa ymmärrystä kasvavien kaupunkien tarpeista



Ulkopuolelta katsottuna Espoo voi näyttää hajanaiselta ja hahmottomalta. Onpa joku joskus ihmetellyt, onko se edes mikään kaupunki, koska sillä ei ole yhtä keskustaa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on hyvin tietoinen tästä.

”Aika harva tuntee Espoota, meidän kasvutarina on jäänyt kertomatta”, sanoo Mäkelä, syntyperäinen espoolainen.

Nyt Espoon tarina on koottu kaupungin strategiaksi yhdessä noin 20 000 asukkaan kanssa. Sitä kaupunginjohtaja pitää tärkeänä ohjekirjanaan.

Espoon tarina alkaa tietenkin tuomiokirkosta, joka on rakennettu 1400-luvulla.

”Vähän harmittaa, että se jää nyt tuonne kaupungintalon taakse piiloon.”

Espoon valtuusto päätti jo kymmenen vuotta sitten, että huonokuntoinen kaupungintalo puretaan. Purku-urakkakin on kilpailutettu ja töihin voisi ryhtyä vaikka heti. Mäkelä moittii ympäristöministeriötä ja ely-keskusta purkamisen jumittamisesta. Kyse on yhtä rakennusta isommasta asiasta, koska siihen nivoutuu myös Espoon keskuksen tulevaisuus.

”Espoo ei ole mitenkään erityisen hajanainen, vaan viiden kaupunkikeskuksen muodostama kaupunki. Yksi niistä on Espoon keskus, jolla on loistava sijainti ja edessä uusi tuleminen.”

Espoon keskuksessa on jo Entressen kauppakeskus, uusi kirjasto, Omnian koulutuskeskus ja Kuninkaantien lukio, joka on noussut Suomen kymmenen parhaimman lukion joukkoon.

”Hakijoiden määrässä se on Espoon suosituin lukio”, Mäkelä muistuttaa.

Ensimmäiset 500 vuotta Espoo kasvoi hitaasti. 1950-luvulla kaupungissa oli vain 20 000 asukasta. Sen jälkeen kaupungin väkiluku on kymmenkertaistunut ja kasvu jatkuu kovaa vauhtia. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Espoossa on vähintään 400 000 asukasta.

”Jotta voimme kasvaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla, kaikkiin kaupunkikeskuksiin on saatava toimiva raideliikenne.”

Etelässä Tapiola ja Matinkylä-Olari ovat saaneet metron, jonka myöhemmin saa myös Espoonlahti. Pohjoisessa Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi, mitä ei olisi tapahtunut ilman kaupunkirataa.

”Suur-Leppävaaran alueella on 70 000 asukasta. Viime vuoden asukaspalautekyselyssä Leppävaara nousi ykköseksi, kun se on aiemmin ollut hännän huippua. Nyt arki sujuu Leppävaarassa”, Mäkelä sanoo.

Leppävaarassa yhdistyvät tiivis kaupunkirakenne ja sitä ympäröivät väljemmät asuinalueet, hyvät liikenneyhteydet, julkiset ja kaupalliset palvelut, harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto.

”Sama kehitys tarvitaan Espoon keskukseen”, Mäkelä painottaa.

Siksi Mäkelän toive seuraavalle hallitukselle on kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen tai Kauklahteen asti.

”Meillä oli suunnitelma radasta valmiina jo 2003, jolloin se todettiin hyvin kannattavaksi.”

Mäkelä korostaa, että kaupunkikeskus on aina vahvempi kuin yksittäinen lähiö.

”Vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa on kokemusta siitä, että kantakaupunki ja lähiöt eriytyvät liiaksi ja kehitys lähiöissä on huonoa. Viiden aluekeskuksen mallissa voimme tasoittaa kehitystä, jakaa hyviä ja huonoja asioita tasaisemmin eri puolille kaupunkia.”

Mäkelän mukaan Espoolla on jo näyttöä siitä, että näin kyetään ehkäisemään syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

Jukka Mäkelän toinen nimi on Tapio, koska hän on syntynyt Tapiolassa.

”Kun leikin kotimme pihalla Tapiolassa, siellä kuuli kaikkia suomen kielen murteita. Silloin Espoo kasvoi syntyvyyden ja maassamuuton ansiosta. Nyt Espoo kasvaa syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta.”

Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 5 000 hengellä. Siitä 4 000 oli vieraskielisiä. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.

”Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita.”

Vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

”On selvää, että siitä tulee kustannuksia.”

Mäkelää harmittaa, että kuntien välisessä verotulojen tasauksessa ja valtionosuuksissa ei huomioida kaupunkien kovaa kasvua eikä vieraskielisen väestön määrää. Espoo maksaa joka vuosi verotulojen tasausta noin 200 miljoonaa euroa valtiolle, joka jakaa rahat muiden kuntien käyttötalousmenoihin.

”Se on poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton kasvusta ja maahanmuutosta vastuussa oleville kaupungeille.”

Hän korostaa, ettei halua asettaa isoja kaupunkeja ja pikkukuntia vastakkain.

”Väestön kasvun takia Espoo joutuu investoimaan ja velkaantuu. Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia. Siksi toivoisimme valtiolta hieman enemmän ymmärrystä.”

Mäkelä ennusti jo kahdeksan vuotta sitten noustessaan kaupunginjohtajaksi, että vuonna 2018 Espoo on asukasta kohden mitattuna Suomen velkaisin kaupunki. Ja näin kävi.

”Kaupungin tavoite on, että voisimme maksaa velkaa takaisin 2020-luvun alkupuolella, mutta olen huolissani, onnistuuko se.”

Jukka Mäkelä

Kuka?
 Jukka Mäkelä, 58, aloitti Espoon kaupunginjohtajana 2011. Puolue kokoomus.

 Syntynyt Espoossa.

 Diplomi-insinööri, työskennellyt aiemmin muun muassa kansanedustajana.

 Naimisissa, kolme lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    2. 2

      Muellerin raportista tihkuu vielä herkullisia yksityis­kohtia ja Trump käy entistä rajummin lehdistöä vastaan, arvioi tutkija

    3. 3

      Jussi Halla-aho kommentoi perussuomalaisten väkivallalla kuohuttanutta vaalivideota – Finnkino lopettaa mainoksen esittämisen teattereissaan

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Narinkkatorilta tehtiin viisi ilmoitusta mielenosoittajien tekemistä pahoinpitelyistä lauantaina

    6. 6

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    7. 7

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    8. 8

      Mielen­terveyden ongelmat piinaavat opiskelijoita, näillä keinoilla vältät karikot

    9. 9

      Apple pitää tänään show’n, johon on ladattu valtavat odotukset

    10. 10

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    4. 4

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    5. 5

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Mersukuski kaahasi reilusti yli kahtasataa – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    8. 8

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    9. 9

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää