Espoo    |   HS Espoo

Ida Elinan tekemät pop-coverit mullistivat kantelemusiikin, mutta hän kohtaa silti ennakkoluuloja

Kanteleeseen yhä kiinteästi liitetyt kansallisromanttiset mielikuvat tulivat Ida Elina -taiteilijanimeä käyttävälle Päivi Kujaselle osin yllätyksenä.

Kanteleartisti Ida Elina on tottunut kohtaamaan vahvojakin ennakkoluuloja. Tutuksi ovat tulleet reaktiot yleisöltä, joka ei ole kuullut hänen soittoaan tai ylipäätään kantelemusiikkia aiemmin. Ennen keikkaa asenteet ovat suurin piirtein tällaisia:

”Ai kantele, no kiva”, pitkä huokaus ja jokseenkin nihkeä ilme.

Ehkä joillekin on tullut mieleen viisikielistä kannelta hartaasti näppäilevä Väinämöinen, kansallispukuinen kanteleryhmä tai koulun musiikintunnit.

Joka tapauksessa odotukset ja todellisuus kolahtavat rajusti toisiaan vasten, sillä kun Ida Elinan energinen esitys on päättynyt, on kelkka kääntynyt ja hänelle tullaan sanomaan: ”Vau, se olikin aika siistiä!”

Kanteleeseen yhä kiinteästi liitetyt kansallisromanttiset mielikuvat tulivat Ida Elina -taiteilijanimeä käyttävälle Päivi Kujaselle osin yllätyksenä, kun hän alkoi esiintymään Sibelius-Akatemian jälkeen esimerkiksi yritystapahtumissa.

”Se tilanne on tullut tosi usein vastaan, että todetaan, että ’kenen idea oli tämä kantele’ ennen kuin on edes kuultu, miltä se kuulostaa.”

Vastaavaa hän ei ollut kohdannut musiikkipiireissä, jossa kaikkia soittimia oli pidetty hienoina ja muusikot olivat tottuneet kokeilevaan soittamiseen.

”Se on minulle tavallaan sekä etu että vähän haittakin, että kanteleella on niin vahva kansallisromanttinen leima. Itselleni hienoa on se, että voin tehdä yllätyksellistä musiikkia.”

Espoossa asuva Ida Elina on tullut tunnetuksi persoonallisesta, popahtavasta ja rytmikkäästä tavasta soittaa kannelta. Tänä vuonna hänellä on lähemmäs pari sataa keikkaa.

Ida Elinan nimi nousi esille viitisen vuotta siten, kun Youtube-videopalveluun alkoi tulla videoita, joissa hän coveroi kanteleella tunnettujen artistien kappaleita:



Näihin kuuluvat muun muassa Pharrell Williamsin Happy, Michael Jacksonin Billie Jean, Adelen Skyfall ja uusimpana tämän vuoden alussa ilmestynyt versio Abban Mamma Mia -kappaleesta.

Ida Elinan soitosta erikoista ei tee pelkästään se, että hän tekee covereita kanteleella, vaan se, miten hän kannelta soittaa.

Hänelle kantele on soitin, jossa oikeastaan yhdistyy monta soitinta kerralla. Vaikutteita hän on saanut etenkin katsomalla cover-kappaleita soittavien kitaristien Youtube-videoita.

”Koko tämä mun pop-juttu lähti liikkeelle, kun näin videon siitä, kuinka yksi kitaristi soitti Billie Jean -coverin. Hän soitti kitaralla sekä rytmin, bassolinjan, soinnut sekä melodian. Ajattelin, että jos noin voi tehdä kitaralla, niin miksi ei kanteleellakin.”

Ida Elina katsoi lisää Youtube-videoita sekä kokeili ja kehitti lisää soittotapaansa. Hänen soittotyyliinsä tuli melodian ohella mukaan esimerkiksi rumpua muistuttavaa läpsyttelyä ja koputtelua sekä muita efektejä.

Sama tapa soittaa kannelta toistuu myös Ida Elinan tekemissä omissa pop-kappaleissa sekä esittämissään joululauluissa.

”Kantele on monipuolinen soitin. Ainakin tähän mennessä kantele on taipunut siihen, mikä itseä kiinnostaa, ja niihin kappaleisiin, joista itse tykkään. Kanteleessa on esimerkiksi vahva ja jykevä basso. Se menee vielä alemmaksi kuin pianon matalimmat koskettimet.”

 

”Kantele on taipunut niihin kappaleisiin, joista itse tykkään.”

Popin soitto ei ollut kuitenkaan Ida Elinalle itsestään selvyys, vaikka hän on aina pitänyt varsinkin amerikkalaisesta 1980-luvun pop-musiikista. Kuten moni kuulijansa, Ida Elinakin oli ajatellut kanteleesta pitkään melko perinteisesti. Hän on joutunut pariinkin kertaan miettimään uudestaan sen, mikä on kantele ja mitä sillä pystyy tekemään.

Ida Elina aloitti kanteleen soiton 13-vuotiaana asuessaan Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla ja soitti pitkään klassista kantelemusiikkia. Hän ehti lukion jälkeen soittaa hetken aikaa perinteisessä kanteleryhmässä, jossa useimmiten pukeuduttiin kansallispukuihin.

Kun Ida Elina lähti lukion jälkeen opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan musiikkikasvatusta, hän ajautui hetkelliseen kriisiin soittimensa kanssa ennen kuin hoksasi, että voi soittaa sillä myös poppia.

”Kantele alkoi tuntua tosi tylsältä soittimelta. Se ei enää iskenyt muhun, että soitetaan vain klassista musiikkia.”

Toisaalta Ida Elina ei tuntenut oloaan kotoisaksi sähkökanneltakaan soittaessa, sillä hän halusi soittaa mahdollisimman akustisesti ja välttää tekniikan käyttöä musiikissa. Esimerkiksi sähkökantelepiireissä on tyypillistä käyttää äänimaailman tehostamiseksi loop- ja efektipedaaleja, joilla saa äänitettyä ja muokattua rytmiä ja laulua taustalle.

Ida Elina suhtautui pitkään hyvin vastahakoisesti näihin lisäefekteihin ennen kuin huomasi, että hän saa niillä vietyä myös omaa soittoaan uudelle tasolle.

”Se vaati kuitenkin sen, että mulla oli yksi studiokaveri, joka tarjoutui auttamaan. Hän opetti, miten loop-pedaalia käytetään.”

Nykyisin loop-pedaali on Ida Elinan konserteissa vakiokäytössä. Sillä hän ratkaisee esimerkiksi sen, miten kanteleella voi entistä helpommin soittaa samanaikaisesti ”montaa soitinta”.

”Mulla oli pitkään haaveena, että tekisin cover-version Aviciin Wake Me Up -kappaleesta. Periaatteessa sitä ei pysty tekemään ilman, että olisi kolmas käsi, joka paukuttaa rytmiä. Looperilla sen sai tehtyä ja siitä lopulta tuli ihan kelpo biisi.”

Kantele onkin soitin, joka muuttuu koko ajan. Siitä kertovat jo mainitut lisäefektit, mutta myös se, että itse kannelta, akustistakin, kehitetään koko ajan.

Siinä mielessä kantele on täysin erilainen soitin kuin esimerkiksi viulu, Ida Elina ottaa esille.

”Viulu on jo käynyt läpi pitkän kehityskaaren, jotta se on nykymuodossaan. Vaikka viisikielinen kannel on ikivanha, konserttikantele on vielä melko nuori soitin. Sen vipukoneisto kehitettiin vasta sata vuotta sitten.”

Esimerkiksi Ida Elina soittaa puoliakustisella eli mikitetyllä konserttikanteleella, jota on muokattu hänelle sopivaksi.

40-kieliseen kanteleeseen on esimerkiksi lisätty yksi lisäkieli, tehty toinen perkussiolevy koristelistan paikalle ja kiinnitetty kaikki kielet vipukoneistoon, jotta soinnun ylennyksiä ja alennuksia voi tehdä joka kielellä. Bassokielien tappeja on myös vahvistettu, jotta vauhdikkaan soittotavan takia kielet eivät katkeilisi.

Se, että kantele on helposti muokattavissa oleva soitin, johtuu siitä, että soitinrakentajia on vähän ja he tekevät läheistä yhteistyötä soittajien kanssa. Ida Elina on tehnyt yhteistyötä Pekka Lovikan kanteleverstaan kanssa, joka on toinen jäljellä olevista isoista kantelevalmistajista Koistisen Kanteleen ohella.


Monia kanteleen ominaisuuksia on muokattu niin, että niistä on hyötyä muillekin soittajille.

”Soittaessa on alkanut miettimään sitä, miksi tätä ei tehdä vaikka näin. Se on ollut aika siisti juttu, että kannelta pystyy muokkaamaan ja saamaan omankuuloiseksi.”

Ida Elinan kevät on kiireinen, sillä esiintymisiä on Suomen ohella esimerkiksi Baltian maissa, Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Kotikulmilla seuraava keikka on äitienpäivänä Savoy-teatterissa.

Vaikka kantele taipuu poppiin ja moneen muuhun, täysin irti Ida Elina ei ole päässyt perinteisistä kantelekappaleista, kuten Karjalan kunnaista tai Konevitsan kirkonkelloista. Syy tähän löytyy yleisöstä.

Vaikka moni saattaa ensin suhtautua kanteleeseen jutun alussa esitetyllä tavalla, silti Ida Elinan konsertit vetävät väkeä ja niitä perinteisiäkin kantelekappaleita halutaan kuulla, vaikka ei välttämättä koko konserttia.

”Olin aivan hämmästynyt, että mitä! Luulin, että ihmiset ovat aivan kyllästyneitä näihin, mutta eivät he sitten olleetkaan. Ne perinnejutut kolahtavat sittenkin uskomattoman paljon niihinkin, joiden mielestä kantele on ollut tylsä soitin.”

Kuka?

Ida Elina


 32-vuotias popkanteletar ja laulaja-lauluntekijä. Oikealta nimeltään Päivi Kujanen.

 Asuu Espoossa puolisonsa ja lapsensa kanssa. Kotoisin Oulaisista Pohjois-Pohjanmaalta.

 Valittiin vuoden esiintyjäksi 2017 ammattilaisille tunnustusta antavassa Evento Awards -kilpailussa.

 Sai Kanteleliiton myöntämän Vuoden Kantele -palkinnon vuonna 2015. Hän on myös Kansainvälisten Kantelekilpailujen voittaja vuodelta 2011.

 Tehnyt neljä studioalbumia: Songs of Freedom (2012), Valoisaa Joulua (2013), Hello World (2015) ja Game of my Life (2018). Joululevyn uusintapainos valittiin radioiden vuoden 2016 joululevyksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Romanimiehiä ei päästetty ravintolaan Helsingissä – Tapahtumat tallentuivat videolle

    2. 2

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    3. 3

      Suomen velkasuhde painui alle 60 prosentin, Kreikan ja Italian velkataakat kasvoivat suuremmiksi kuin koskaan aiemmin

    4. 4

      Jaksoarvio: Game of Thronesin toinen jakso tarjosi todella suuren paljastuksen ja hienoja tunteellisia hetkiä

    5. 5

      Ilmastonmuutos on kasvattanut globaaleja varallisuus­eroja, ja viileän ilmaston maat ovat saaneet ”tupla­hyödyn”, paljastaa uusi tutkimus

    6. 6

      Tutkimus toi hurjaa tietoa suomalaisten lihomisesta: Lähes puolet parikymppisistä miehistä on ylipainoisia tai lihavia

    7. 7

      ”Yksinkertaisesti tyrmäävä valokuva” – kongolaisen puiston vartija otti selfien, jonka taustalle ilmestyi kaksi gorillaa

    8. 8

      Terroristijärjestö Isis ilmoitti olevansa Sri Lankan pommi-iskujen takana

    9. 9

      Miksi Espoon hammaslääkärit lopettavat työpäivän jo alkuiltapäivästä? Asioita uudistetaan pikkuhiljaa, vastaa kaupunki

    10. 10

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään vero­ilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    2. 2

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rock­maailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    3. 3

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään vero­ilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    4. 4

      ”He ovat tulleet tänne katteettomien lupausten perusteella” – Suomi houkuttelee tutkijoita ja maksaa heidän koulutuksestaan miljoonia, muttei osaa pitää heistä kiinni

    5. 5

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    6. 6

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    7. 7

      Erottaisitko synteettisen timantin oikeasta? Eivät erota kultakauppiaatkaan, ja näin se mullistaa timanttikauppaa

    8. 8

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    9. 9

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    10. 10

      Poliisi on löytänyt jälkiä ja verta melumuurin väliin kiilatusta autosta, joten pääsiäisen merkillisin liikenneonnettomuus voidaan vielä ratkaista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    4. 4

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    5. 5

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    6. 6

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    7. 7

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    8. 8

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    11. Näytä lisää