Espoo    |   HS Espoo

Kelloharrastuksen suosio kasvaa räjähdysmäisesti – Suomessa on yksi kelloseppäkoulu ja se uhkaa kadota

Kellon valinnassa moni kiinnittää huomiota ensin kellotauluun, mutta kellosepälle vielä suurempi maailma löytyy sen takaa. Alan koulutus uhkaa kuitenkin kadota.



On ainakin yksi paikka, jossa varmasti erottuu joukosta, ellei kädestä löydy rannekelloa ja vieläpä mekaanista.

Se paikka on Leppävaarassa sijaitseva Kelloseppäkoulu.

Kellosepäksi opiskeleva Jouni Parkkinen on esimerkiksi valinnut kellokseen isänsä vanhan, melko tavallisen nahkaremmisen kellon. Hän alkoi pitkän tauon jälkeen käyttää uudestaan rannekelloa viisi vuotta sitten, ja pari vuotta sitten hän päätti lähteä opiskelemaan alaa.

”Kellot ovat kiinnostaneet aina. Kaveripiirissäni on useampia kelloharrastajia ja se osaltaan vaikutti siihen, että tämä voisi olla se mun juttu. Kellossa ulkonäön pitää miellyttää. Kun näitä pistää osiin, niin se viimeistely ja laatu kiinnittävät myös huomiota.”

Parkkinen sekä hänen koulu- ja tuttavapiirinsä eivät ole kuitenkaan ainoita, jotka kelloista ovat kiinnostuneita.

Viiden viime vuoden aikana kelloharrastajien yhteisö on kasvanut moninkertaiseksi sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2013 Facebookiin perustettiin Kelloharrastajat-ryhmä, jossa ensimmäisen vuoden jälkeen oli mukana tuhat ihmistä.

Tällä hetkellä ryhmä on ylittänyt jo 21 000 jäsenen rajan. Lisäksi Helsingin Kattilahallissa on parin viime vuoden ajan järjestetty kelloalan The Watch Show Finland -tapahtumaa, joka niin ikään on kasvattanut kävijämääränsä. Viime vuonna osallistujia oli yli tuhat, kun ensimmäisellä kerralla mukana oli noin viisisataa.

Kelloseppäkoulussa opettava ja omaa Rajamäen kellotehdas -nimistä rannekellomallistoa tekevä Simo Ylitalo pitää yhtenä syynä kasvaneeseen kelloharrastuneisuuteen miesten kiinnostusta pukeutumiseen, johon kellot liittyvät vahvasti.

Kellojen tekijänä alalla ei kuitenkaan pärjää, ellei pysty erottautumaan joukosta. Mekaanisiltakin kelloilta vaaditaan sitä, että tarjolla on jotain uutta. Sen muutamia kelloja vuodessa tilaustyönä tekevä Ylitalokin on huomannut.

”Jos tekee samanlaista kuin muut, silloin tavallaan taistelee isoja tehtaita vastaan ja häviää. Kellotaulut ovat usein aika tasaisia levyjä. Omassa mallistossani halusin taulun selkeästi kolmiulotteisemmaksi ja siten veistoksellisemmaksi.”

Jo opintojen aikana kellojen visuaalisuuteen käytetään aikaa teknisen osaamisen lisäksi, sillä opintoihin kuuluu mikromekaanikkoluokalla oman kellon kuorien suunnittelu ja valmistus ja kelloseppälinjalla spiraalin valmistus ja kellon koneiston osien viimeistely.


Koulussa kolmatta vuotta mikromekaniikkaa opiskelevalla Hulda Vahvelaisella esimerkiksi on tekeillä vaikkapa muusikolle sopiva kello, sillä kellotaulu mukailee vinyylilevyä. Hänen mielestään myös naisten kellovalikoima kaipaisi lisää uusia tuulia.

”Monet naistenkellot ovat melko koristeellisia. En pidä kovin timanttisista, vaan selkeistä muodoista. Enemmän voisi olla sellaisia naisten kelloja, jotka malliltaan ovat samanlaisia kuin miestenkin, mutta pienempiä.”

Vielä Vahvelainen ei ole päättänyt aikooko hän tehdä sellaisen kellon itselleen, sillä hänellä pääasiallinen kiinnostus on kuitenkin visuaalisuuden sijaan tekniikassa.

Koulusta valmistutaan sekä mikromekaanikoiksi että kellosepiksi.

Suomessa koko kellokulttuuri ja kellovalmistajat ovat lähtöisin tästä vuonna 1944 perustetusta koulusta, sillä kelloseppiä koulutetaan ainoastaan Espoossa.

Koulun tasosta kertoo esimerkiksi se, että useampana vuotena peräkkäin suomalaiset ovat menestyneet kansainvälisessä Walter Lange Watchmaking Excellence -kellonvalmistuskilpailussa. Viimeisimpänä voiton vei parhaillaan koulussa opiskeleva Otto Peltola tämän vuoden tammikuussa.

Koulun kasvatteihin kuuluu myös arvostettuja kelloseppiä, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomien helmikuussa haastattelema Stepan Sarpaneva sekä Sveitsissä vuosia asunut Kari Voutilainen, jotka kummatkin valmistavat luksuskelloja.


Kelloseppäkoulun maine tunnetaankin Sveitsiä myöten, jonne moni menee jatkokouluttautumaan tai töihin.

”Koulustamme noin 80 prosenttia työllistyy heti valmistumisen jälkeen joko ulkomaille tai Suomeen. Moni työllistyy tekniikan alan yrityksiin, mutta Suomessa varsinaisille kellosepille töitä löytyisi etenkin maakunnista, sillä useat kellosepät parhaillaan eläköityvät”, kertoo Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka.

Vaikka koulun itsensä mukaan alalla on opiskelijoille hyvät työllisyysnäkymät, siitä huolimatta koulu kamppailee tulevaisuutensa puolesta ja alan koulutuksen pelätään katoavan Suomesta.

Koulun saamaa valtion tukea on seitsemän viime vuoden aikana leikattu yli 30 prosenttia, jota paikataan nyt säätiön rahoilla.

”Joka syksy mietimme, voimmeko ottaa uusia oppilaita sisään. Nykyisellään toiminta voi jatkua enää vain neljä vuotta”, Parikka toteaa.

Tänä vuonna kouluun haki 120 oppilasta, joista noin 30 otetaan sisään opiskelemaan.

”Jos tätä ei haluta ylläpitää, niin siinä se sitten on. Esimerkiksi Norjassa, jossa koulutus on ajettu alas, on nähty että tällaisen koulun uudestaan käyntiin polkaiseminen on aika mahdoton paikka”, toteaa Ylitalo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    2. 2

      Erottaisitko synteettisen timantin oikeasta? Eivät erota kultakauppiaatkaan, ja näin se mullistaa timanttikauppaa

    3. 3

      Helsinki kärsii niin kovasta lääkäripulasta, että poliitikot pohtivat ruuhkien purkamista yksityisille lääkäriasemille

    4. 4

      Lasitaiteilija Oiva Toikka on kuollut

    5. 5

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Ultrajuoksija Noora Honkala teki 12 tunnin kisassa kerralla kaksi ennätystä vaikeuksista huolimatta: ”Epätoivoisesti yritin oksentaakin”

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    5. 5

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rockmaailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    9. 9

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää