Espoo    |   HS Espoo

Tätä oli Kekkosen Suomi: Kolmena iltana viikossa nuoret ympäri Helsingin seutua matkasivat tähän espoolaiseen betonihäkkyrään

Ruotsinkielisen osakunnan pyörittämä disko oli toiminnassa vielä 1980-luvulla.



Jos tanssilattialla oli tyhjää, Patrick Eriksson tiesi, mitä tehdä. Hän laittoi soimaan Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen It Came out of the Sky tai Bad Moon Rising. Ei mennyt kuin hetki ja tanssilattia oli täynnä.

”Kun se kappale alkoi, iso sali oli aina täpötäynnä. Se oli upea tunne, kun näki, että ihmiset halusivat tulla tanssilattialle”, Eriksson muistelee.

Eriksson toimi tiskijukkana yhdessä pääkaupunkiseudun suosituimmista diskoista 1960- ja 1970-luvun taitteissa. Hän soitti levyjä Otaniemessä ruotsinkielisen osakunnan Teknologföreningenin, tuttavallisemmin Täffän, diskoissa.

”Tiskijukkana oleminen oli hyvin opettavaista. Siinä oppi tietyllä tavalla ymmärtämään, mitä yleisö halusi. Ja toisaalta valitsemalla kappaleet pystyi ohjaamaan, ollaanko baarissa juomassa olutta vai tanssitaanko. Jos soitti jotain pehmeämpää, Tom Jonesia tai Elvistä, silloin kaikki tanssi cheek to cheek”, Eriksson kertoo.

Jos taas näytti siltä, että meno tanssilattialla alkoi äityä liian rajuksi ja ihmiset kaipasivat taukoa, kaivoi Eriksson valikoimistaan soimaan progressiivista rokkia, eli progea.

”Proge oli tullut voimakkaasti mukaan siihen aikaan, mutta sitä oli vaikeampi tanssia. Sitä kun laittoi soimaan, niin ihmiset hajaantuivat tanssilattialta hakemaan juotavaa.”


Täffän disko oli yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä diskoista. 1960-luvun lopulla Helsingin seudulle oli alkanut ilmestyä nuorison suosimia uudenlaisia illanvietto- ja tanssipaikkoja, diskoja. Tähän saumaan osui myös Täffän diskojen käynnistäminen keväällä 1968.

”Täffä oli yksi Helsingin seudun keskeisistä paikoista. Se oli vähän sellainen kestosuosikki. Sitä kautta monet asiakkaat pääsivät näkemään hyvän diskon ensimmäisiä kertoja”, sanoo Helsingin alueen diskojen historiasta kirjan kirjoittanut toimittaja Mikko Mattlar.

Alkuun levyjä Täffällä soittivat muun muassa Mosse Åkerblom ja Sue Lemström. Pian joukkoon liittyivät myös Henry Ericsson ja Patrick Eriksson.

Yksi Täffän erikoisuuksista 1970-luvulla olivat osakunnan teekkareiden itse virittelemät valo- ja äänilaitteet.

”Äänentoisto meni 1960- ja 1970-luvun taitteessa hurjasti eteenpäin. Tehot ja volyymit kasvoivat nopeasti. Tässä Täffä oli etulinjassa”, Mattlar kertoo.

Arkkitehtiopiskelija Patrick Eriksson päätyi soittamaan levyjä Täffälle ystävänsä Henry Erikssonin pyynnöstä. Myös Henry toimi Täffällä tiskijukkana.

”Mulla oli levyjä ja tunsin popmusiikkia varsin hyvin. Myös opiskelut alkoivat olla sopivasti viime vaiheessa. Päivät olin töissä tai opiskelemassa, illat soitin levyjä Täffällä”, Eriksson muistelee.

Suomessa oli 1960-luvun lopussa vain muutamia ammattilaistiskijukkia. Toiminta alkoi ammattimaistua vasta 1970-luvulla.

”1960-luvun puolella riitti usein se, että ylipäänsä oli levyjä, joita soittaa. Sellaista porukkaa, joka omisti levyjä, oli tuohon aikaan aika vähän”, Mattlar kertoo.


Ensimmäisinä vuosina Täffän diskoon pääsivät vain ylioppilaat. Myöhemmin 1970-luvulla diskon ovet aukenivat myös muille kuin valkolakin saaneille.

Täffä ei ollut ainoa opiskelijoiden pyörittämä disko Helsingin seudulla. Muun muassa Uudella ylioppilastalolla, KY:llä ja Bottalla tanssittiin levyjen tahtiin useamman kerran viikossa. Myös Dipolissa, Täffän naapurissa Otaniemessä oli disko, mutta sen toiminta hyytyi 1970-luvun puolessa välissä.

Pääkaupunkiseudun lukuisiin diskoihin riitti kävijöitä, sillä nuoria oli paljon. Suuret ikäluokat olivat varttuneet nuoriksi aikuisiksi, jotka etsivät menomestoja. Täffällekin riitti jonoa kolmena iltana viikossa, ja tupa oli aina täysi, Eriksson muistelee.

”Täffän vetovoima oli erikoisuus. Me soitettiin aina hyvää musiikkia, sellaista musiikkia, mitä ihmiset halusi kuunnella.”

Nyt ajatus siitä, että ihmiset eri puolilta pääkaupunkiseutua jonottaisivat diskoon Otaniemessä kolmena iltana viikossa, voi tuntua kaukaiselta, mutta 1970-luvulla siinä ei ollut mitään ihmeellistä.

”Diskoissa kuuli musiikkia, jota ei kuullut radiosta. Ne olivat myös mahdollisuus tavata kavereita. Täffän ekoina vuosina diskoja pyöri myös esimerkiksi Lauttasaaressa, Lehtisaaressa ja Puotilassa. Nuoriso liikkui ties mihin. Diskojen perässä oltiin valmiita matkustamaan”, Mattlar kertoo.

Diskojen aukioloajat olivat 1970-luvulla vähän erilaiset kuin nykyisten yökerhojen. Pilkku tuli yleensä jo puoli yhdeltä, ja arkipäivät olivat ihan yhtä suosittuja kuin viikonloputkin.

”Aika kului Täffällä todella nopeasti. Yöllä sieltä aina lähdin. Kun asuin vuoden verran Kauniaisissa, piti vähän katsoa, millä bussilla sitä pääsi kotiin”, Eriksson muistelee.

Illat toki myös alkoivat aikaisemmin, usein seitsemän tai kahdeksan aikaan. Aikaiset alkamis- ja päättymisajat vaikuttivat siihen, että diskoissa oli mahdollista käydä myös arkisin.

”Viikolla ulkona käyminen oli tuohon aikaan paljon yleisempää kuin nykyisin. Aukioloaikojen höllennystä vaadittiin pitkään ja kun se tuli 1990-luvulla, siihen loppuivat aikalailla ihmisillä arkisin yökerhoissa käynnit”, Mattlar sanoo.

Täffän diskot jatkuivat aina vuoteen 1985 asti. Joulukuussa 1985 ravintola muutettiin tilausravintolaksi, jona se toimii edelleen.

Eriksson valmistui 1970-luvun alkupuolella ja siirtyi työelämään. Samalla jäivät tiskijukkakeikat.

”Koko musiikki ja kiinnostus musiikkiin... se oli valtava sysäys siihen suuntaan. En ole sen jälkeen toiminut tiskijukkana, mutta muistona aikakaudesta jäi iso kasa vinyylilevyjä, ja siitä se keräily sitten alkoi. Se oli ainutlaatuinen jakso elämässä.”

Fanikuntaakin Erikssonille ehti muodostua.

”Se tuntui nuoresta miehestä kivalle, että oli pientä fanittamista. Tultiin keskustelemaan paljon ja pyytämään tiettyä levyä. Se sosiaalinen puoli oli aika jännä.”

Ainoastaan yksi asia Erikssonia on jäänyt harmittamaan:

”Tiskijukalla oli hyvin tarkka rytmi. Se oli aika sekuntityötä. Kun tytöt tuli pyytämään tanssimaan, en koskaan päässyt.”

Fakta

Osakuntatalo, joka muistuttaa juomasarvea


 Arkkitehti Kurt Mobergin suunnittelema osakuntatalo valmistui vuonna 1966.

 Osakuntatalon omistaa ruotsinkielinen osakunta, Teknologföreningen (TF).

 Rakennus on nimeltään Urdsgjallar. Nimi tulee skandinaavisesta mytologiasta ja viittaa juomasarveen.

 Ylhäältäpäin tarkasteltuna Urdsgjallar muistuttaa juomasarvea. Rakennus edustaa 1960-luvun vapaamuotoista betonirakentamista.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    2. 2

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    3. 3

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    4. 4

      ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

    5. 5

      Kuka viritti Itävallan oikeisto­populistiselle varaliitto­kanslerille ansan ja miksi? HS:n suomentamalla videolla näkyy, miten ibizalaisella huvilalla käyty keskustelu eteni

    6. 6

      Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli Kaljakellunnan kieltämisestä: ”Pitääkö jonkun oikeasti päästä hengestään?”

    7. 7

      Multasormia vaanii yllättävä vaara: huolimaton mullan käsittely voi aiheuttaa keuhkokuumeen

    8. 8

      Marraskuussa 2001 Afganistanissa vangittu ”Amerikan taleban” John Walker Lindh pääsee torstaina vankilasta

    9. 9

      Espoo saattaa saada hallitusneuvotteluissa jättipotin: Pitkään unelmoitu kaupunkirata olisi kuin metro

    10. 10

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    3. 3

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    6. 6

      Halla-aho kommentoi Perus­suomalaisten nuorten mahdollista avustusten menetystä: Järjestössä on ihmisiä, jotka ovat väärässä puolueessa

    7. 7

      Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

      Tilaajille
    8. 8

      Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

      Tilaajille
    9. 9

      Äiti kulki kaksivuotiaan lapsensa perässä Hoplopin leikkivälineissä Vantaalla ja järkyttyi: ”Likaa ei voinut olla huomaamatta”

    10. 10

      Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    5. 5

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    8. 8

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    9. 9

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    10. 10

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    11. Näytä lisää