Espoo    |   HS Espoo

Kirsi Siren perusti 70-luvulla keskelle Espoon maaseutua lastenteatterin, johon hän ei itsekään aluksi uskonut

Teatteri Hevosenkenkä aloitti 70-luvulla keskeltä Espoon maaseutua ja kasvoi koko pääkaupunkiseudun tuntemaksi. Kirsi Sirenin perustamasta lastenteatterista lähti liikkeelle kaupungin teatteri- ja lastenkulttuuri.



Sinä päivänä syreenit ja omenapuut kukkivat, ja tunnelma oli kuin Prinsessa Ruususen maailmassa. Oli 20. kesäkuuta vuonna 1975 ja Kirsi Siren oli tullut yhdessä siskonsa Sara Sirenin kanssa katsomaan ensimmäistä kertaa, millaista tilaa heidän lastenteatterilleen oli tarjottu Juhannusmäelle olevan vanhan kansakoulun sivurakennuksesta.

Aivan jokainen ei välttämättä olisi Kirsi Sirenin tapaan kuvaillut koulun pihamaata kovin sadunomaiseksi. 1970-luvulla ruotsinkielisen Kockby Folkskolanin päärakennus oli päässyt rappiotilaan. Juoksevaa vettä ei tullut, ja pihamaalla oli ulkovessa. Sivurakennuksessa oli puuseppien verstas, jossa oli korjattu rikkinäisiä pulpetteja.

”Jos teille kelpaa se huone, niin voin siirtää ne pulpetinkorjaajat ja pulpetit johonkin toiseen paikkaan”, Siren muistaa silloisen Espoon koulutoimenjohtajan Erkki Äärysen heille todenneen.

Ja kyllä kelpasi. Sireneille riitti, että on paikka, jossa on tunnelmaa ja tilaa tehdä taidetta. Juuri sellainen oli rappioromantiikkaan uinahtanut Juhannusmäki.

Siitä lähtien, eli pian 45 vuoden ajan, teatteri Hevosenkenkä on sijainnut Juhannusmäellä Mankkaalla, ja Kirsi Siren toiminut sen teatterinjohtajana. Vuosien varrella teatteri on tullut tunnetuksi espoolaisen lastenkulttuurin edistäjänä ja edelläkävijänä.


Kirsi Sirenistä ei kuitenkaan pitänyt tulla lastenteatterin johtajaa tai varsinkaan nukketeatterin. Hän oli valmistunut teatteriohjaajaksi Suomen Teatterikoulun korkeakouluosastolta vuonna 1970.

Ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen Siren alkoi kiinnostua siitä, millaista teatteria lapsille oli tarjolla. Ratkaisevia olivat Sirenin teatterikouluaikaisen opettajan, teatteriohjaaja Ritva Laaton sanat.

”Hän kysyi, että kiinnostaisiko minua nukketeatteri. Siihen sanoin, että ei takuulla kiinnosta. Olin neljä vuotta opiskellut teatteria ja mietin, että en kai tällaista tumpputeatteria rupea tekemään. Mutta sitten hän sanoi sen maagisen lauseen: Sä et tiedäkään, että Venäjällä nukketeatteri on suurta taidetta ja nuket ovat tosi isoja.”

Sirenillä heräsi varovainen kiinnostus nukketeatteriin, ja hän päätti mennä kuuntelemaan, mitä siitä puhutaan Tampereella pidetyssä lastenteatteriseminaarissa. Pian Siren huomasi olevansa mukana seminaarin seurauksena perustetun nukketeatteri Vihreän Omenan työryhmässä.

”Mutta koska meitä oli siinä kolme ohjaajaa ja yksi näyttelijä, se homma ei aivan täysin synkannut. Samalla kuitenkin ajattelimme, että on sääli heittää pois sitä oppia, kun kerran olemme jo niin perillä tästä nukketeatterista ja yhden teatterin perustamisesta.”

Niinpä Siren päätti perustaa Espooseen oman teatterin yhdessä siskonsa Sara Sirenin kanssa. Teatteria varten perustettiin oma kannatusyhdistys.

”Siitä se alkoi. Vessana oli potta yhdessä kaapissa. Talvella sulatimme kahviveden lumesta.”


Espoossa ei ollut tuolloin yhtään ammattiteatteria. Teatteri Hevosenkenkä päätyi rakentamaan kaupunkiin sekä teatteri- että lastenkulttuuria.

Siren myös huomasi, ettei hän ollut ainut, jolla oli ollut aluksi ennakkoluuloja nukketeatterista. Kun he keräsivät näyttelijöitä mukaan ensimmäiseen esitykseen Karhu, jota ei ollutkaan, se ei ollut aivan helppoa.

”Monet näyttelijät olivat niin epäluuloisia, mutta sitten saimme parhaimmat päältä. Aino-Maija Tikkanen ja Paavo Pentikäinen sanoivat, että kiva tulla tekemään historiaa. Tikkasen olohuoneessa harjoittelimme ensimmäistä esitystä pölyräteillä ja harjoilla ennen kuin meillä oli omaa tilaa.”

Innostus uuden tekemiseen oli kova. Teatterin henkeen on kuulunut alusta asti se, että kaikki asiat aina nukeista lavastuksiin ja julisteisiin tehdään itse. Jokaiseen esitykseen sävelletään oma musiikki, ja alkuvuosina esityksissä oli elävää musiikkia, jopa kokonainen bigband saattoi olla paikalla.

Pieni sivurakennus Juhannusmäellä alkoi nopeasti käydä ahtaaksi. Samanaikaisesti oli kuitenkin uhka, että koulun päärakennus purettaisiin. Vuonna 1983 Hevosenkenkä pääsi päärakennukseen, jonka kaupunki remontoi.

Siren kiittelee sitä, että teatteri on saanut taloudellista tukea niin valtiolta kuin Espoon kaupungiltakin.

”Kaupunki on onneksi ymmärtänyt lastenkulttuurin merkityksen kaupungissa, jossa on paljon lapsia.”


Teatteri on ollut osa Sirenin elämää aina. Sirenin arkkitehtivanhemmat Kaija ja Heikki Siren vaikuttivat myös teatterimaailmassa, samoin kuin arkkitehti-isoisä J. S. Sirén, jonka päätöihin kuuluu Eduskuntatalo. J.S. Sirén oli Kansallisteatterin hallintoneuvoston puheenjohtaja.

”Me kävimme koko ajan teatterissa, ja tähän teatterin parissa työskentelyyn kannustettiin myös kotona. Isä esimerkiksi teki lavastuksia Helsingin kaupunginteatteriin ja Kansallisteatteriin ja äiti pukusuunnittelua.”

Siren ei peittele sitä, etteikö perheen suhteista olisi ollut apua teatterin perustamisessa. Samalla hän korostaa, ettei pelkillä suhteilla kauaksi pötkitä.

”Niillä sai ovia auki, mutta ei ne ovet pysy auki, jos siihen ei ole sitten aihetta.”

Vielä 1970-luvulla Juhannusmäellä sijaitseva teatteri Hevosenkenkä oli keskellä maaseutua. Teatterille oli kuitenkin tärkeää saada yleisöä, sillä suurin osa sen tuloista on perustunut aina lipputuloihin, kertoo Siren.

Merkittävä ponnahduslauta oli se, että Hevosenkenkä sai jo varhaisessa vaiheessa yhteistyökumppanikseen Kansallisteatterin, jossa Hevosenkengän esityksiä nähtiin aina vuoteen 1999 saakka.

”Ne Kansallisteatterin johtajat rämpi lumihangen läpi katsomaan ja sanoivat lopulta, että kyllä me uskotaan teihin. Saatte tulla näyttämään, mihin pystytte. Ensimmäisen vuoden jälkeen pääsimme esiintymään Willensaunaan.”

 

”Ensimmäiseen Japanin näytökseen kaikki nuket ja lavasteet, eli käytännössä kasa lastulevyä, lähtivät rekkakontissa Siperian halki.”

Kansallisteatterin jälkeen Hevosenkengän yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Komediateatteri Arena ja Annantalo. Kiertäviä esityksiä on tehty eri puolilla Suomea. Myös yhteistyö erityisesti Japaniin on ollut tiivistä.

Tänä vuonna Japanissa esitettiin Kaunotar ja hirviö. Kun ensimmäinen esitys vietiin Japaniin 1990-lopun lopussa, keinot olivat toiset kuin nykyisin.

”Ensimmäiseen Japanin näytökseen kaikki nuket ja lavasteet, eli käytännössä kasa lastulevyä, lähtivät rekkakontissa Siperian halki. Japanissa on myös todella tarkat tullimääräykset, joten kaiken, mitä sinne tuotiin, piti myös lähteä pois. Se oli iso operaatio.”

Tämän reissun jälkeen Japanissa on tehty näytöksiin omat kaksoiskappaleet lavasteista.

Kansainvälistyminen, rakennushankkeet ja muut projektit ovat Sirenin mielestä tuoneet mukavaa sykettä teatterin kehittämiseen.

2000-luvulla ohjelmisto laajeni nuoriin ja aikuisiin ja toiminta teatterin ulkopuolelle. Näyttelykeskus WeeGeen yhteydessä oleva Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä siirtyi teatterin kannatusyhdistyksen alle vuonna 2011.

Viime vuonna teatteri Hevosenkengän pihamaalle nousi uudisrakennus Tusculum, jossa järjestetään esimerkiksi vauvojen värikylpyä ja taideterapiaa.



Vaikka tunnetut nimet ovat varmoja yleisömagneetteja, ohjelmiston valinnassa Siren on pitänyt tärkeänä sitä, että tunnettujen klassikoiden ohella nostetaan esille uusia, tuntemattomiakin tekstejä.

Näin on tänäkin vuonna. H.C. Andersenin klassikon Lumikuningattaren ohella Sirenillä on työn alla Lähi-itään sijoittuva satu Ilo, riemu ja viinirypäle, jonka hän aikoo dramatisoida.

”Monta kertaa aikuiset voivat tulla kriittisellä mielellä teatteriin, mutta kun lapset tulevat teatteriin, he haluavat rakastaa sitä esitystä.”

Haasteena on kuitenkin se, että jokaisen esityksen pitäisi onnistua ja tavoittaa yleisö, koska teatteri ja budjetti ovat pienet, Siren sanoo. Hänen mukaansa esityksessä pitää olla mielenkiintoa, kuten jännitystä, samaistumiskohteita ja ehdottomasti huumoria, jotta esityksessä saa vapautuneesti nauraa.

”Kaikkiin meidän esityksiin pyritään tekemään tasoja aikuisiin asti. Haluamme tehdä sellaisia esityksiä, jotka herättävät ajatuksia kaikenikäisissä.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    5. 5

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    6. 6

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    7. 7

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    8. 8

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    9. 9

      Ruokalastit tyhjenivät Hurstin itsenäisyyspäivän tilaisuudessa sadesäästä huolimatta

    10. 10

      Helmiä, höyheniä ja kantaa­ottavuutta – Näitä trendejä stylistit ja suunnittelijat odottavat näkevänsä Linnan juhlissa tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää