Espoo    |   HS Espoo

Westend sijaitsee Espoon itäosassa: Miksi kaupunginosalla on silti länteen viittaava nimi?

Vieraskieliset paikannimet ovat Suomessa harvinaisia, eikä niitä juuri suositella. Miksi Espoossa on siis Westend, eikä Hiirala tai Länsipää?



Aika ajoin englannin kieli yrittää ujuttautua nimiin ja muuhun kielenkäyttöön Suomessa. Vaikka suomen kielen ammattilaiset kritisoivat usein englannin vaikutusta, joskus jostakin sanasta tai nimestä tuleekin Suomessa virallisesti hyväksytty.

Paikannimistä sellainen on Espoon Westend.

Mutta miksi Westend on Westend?

Espoon kaupungin nimistöntutkija Sami Suvirannan mukaan suurin syy nimen hyväksymiseen on siinä, että sen käyttö oli ehtinyt vakiintua ennen kuin Espoossa tehtiin virallista kaupunginosajakoa.

Kaupunginosan nimeksi Westend vahvistettiin vuonna 1976 siitäkin huolimatta, ettei alue suinkaan sijaitse Espoon länsiosassa, vaan kaakkoiskulmassa.

Westendistä alettiin puhua 1930-luvulla. Alun perin se oli keksitty brändinimi, jonka avulla pyrittiin myymään alueen tontteja ja houkuttelemaan varakkaita asukkaita.

Tuohon aikaan alueesta oletettiin tulevan osa Helsinkiä, ja Helsingin läntisenä esikaupunkina sitä myös mainostettiin. Vaikka kävi toisin, nimi säilyi.

”Tässä näkyy nimenantajien näkökulma. He halusivat nimenkin avulla houkutella helsinkiläisiä palstanostajia. Nimi syntyi kaupallisiin tarkoituksiin, mutta se vakiintui nopeasti”, Suviranta toteaa.

 

”Nimi syntyi kaupallisiin tarkoituksiin.”

Espoon kaupungin sivuilla nimen historiasta kerrotaan, että se syntyi, kun Hagalundin kartanon silloinen isäntä ja tennispelaaja Arne Grahn myi Hagalundin eteläosasta suurehkoa, 120 hehtaarin laajuista aluetta kaavoitettavaksi. Grahnin ajatuksena oli luoda alueesta korkealuokkainen huvilakaupunki.

Varsinaista Westend-nimeä hän ei kuitenkaan keksinyt, vaan nimi on peräisin Grahnin ystävältä ja tennistoverilta, helsinkiläiseltä autokauppias Erik H. Bromanilta. Broman oli samoihin aikoihin muuttanut Yhdysvalloista takaisin Suomeen ja osallistui tonttien kauppaamiseen.

Nimeä hän ehdotti todennäköisesti siksi, että monissa Englannin ja Yhdysvaltojen kaupungeissa varakkaiden asuinalueita kutsuttiin jo West End -nimellä.

Westendin tonttien tarjonta alkoi Lauttasaaren sillan valmistuttua vuonna 1935. Esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivulla julkaistiin toukokuussa 1936 tonttimainos, jossa helsinkiläisiä kehotettiin nousemaan Westendin linja-autoon, tutustumaan tulevaan huvilakaupunginosaan ja rakentamaan sinne.



1930-luku oli Suvirannan mukaan otollista aikaa englanninkielisen nimen läpilyönnille. Amerikkalaisuuden vaikutus näkyy Espoossa muissakin saman aikakauden nimissä, kuten tonttien nimissä, joiden joukossa on esimerkiksi Alabama, Arizona, Florida ja Nevada.

”Westend oli kansainvälinen ja myyvä nimi, sillä amerikkalaista kulttuuria ja viihdealaa ihannoitiin”, Suviranta sanoo.

Hän arvioi, ettei mikä tahansa vieraskielinen nimi olisi välttämättä kelvannut. Mitä tahansa ei myöskään olisi lopulta virallisesti hyväksytty kaupunginosan nimeksi.

Vakiintuneisuuden lisäksi on toinen syy siihen, miksi Westend on saanut pysyä Westendinä. Nimi sopii suomalaiseen suuhun toisin kuin vaikkapa ”south end”, Suviranta kertoo.

”Se on helppo ääntää ja omaksua. Tutussa kotimaisessa nimistössä on hyvin samantapaisia ruotsinkielisiä nimiä. Sitä ei äännetä englannin tapaan westend, vaan vestend”, hän sanoo.

”Näin jälkikäteen on myös hyvä asia, että nimissä on monipuolisuutta ja että nimet eroavat toisistaan.”


Kaikkia Westendin englanninkielinen nimi ei miellyttänyt, ja alueen nimeksi olisi ollut myös suomenkielisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi vuonna 1942 Uusi Suomi -lehti päätti järjestää oman nimikilpailun, jossa etsittiin suomenkielistä vastinetta Westendille.

Joulukuussa 1942 se kertoi voittajan löytyneen, kun useampi taho oli ehdottanut nimeksi Länsipäätä.

Koska toimituksella ei ollut valtaa vaihtaa nimeä eikä Espoo ollut mukana järjestämässä kilpailua, ehdotus jäi toteuttamatta, Suviranta kertoo.

Myös alueen asukkaat vastustivat ajatusta nimen muuttamisesta. He asuivat jo Westendissä.

Samasta syystä kaupunginosan nimeksi ei tullut myöskään Hiiralaa, vaikka se olisi ollut alueen oman paikannimistön mukainen. Ainakin 1600-luvulta asti alueella on ollut Hirböle-niminen asutus, ja sen mukaan on myöhemmin nimetty muutama Westendin katu, kuten Hiiralantie ja Hiiralankaari.

Lue lisää: Saulo Kepsu, 86, on polkenut talosta taloon kyselemässä paikannimistä – Espoon nimet tunteva pitää ”Lintuvaaraa” turhana hienosteluna

Nimistöntutkijoiden mukaan on tyypillistä, että aikakaudesta riippumatta kunkin ajan puheenaiheet, tapahtumat ja tutut paikat vaikuttavat uusiin paikannimiin.

Westendin tapaan Suomessa on muitakin vieraskielisiä paikannimiä.

”Tosin ne ovat melko harvinaisia”, toteaa Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto.

Kotus ei myöskään suosittele keksimään vieraskielisiä nimiä, vaikka kielilaki ei suoranaisesti määrää, että nimen tulee olla ehdottomasti vain kotimaisella kielellä.

Edelleenkin nimen vakiintunut käyttö asukkaiden keskuudessa voi olla riittävä peruste sille, että vieraskielistä alkuperää oleva nimi voidaan ottaa kaupunginosan tai muun alueen nimeksi.

Saarniston mukaan Westendin kaltainen nimi ei kuitenkaan nykyisin kaikissa tilanteissa välttämättä päätyisi kaavanimeksi.

”Jos kyseessä olisi kaupunginosalle keksitty täysin uusi kaavanimi tai suomenkielinen nimi käännettäisiin englanniksi, se luultavasti tulkittaisiin nykyään kielilain vastaiseksi.”

Sen takia esimerkiksi Leppävaaran Hatsinanpuiston nimi ei voisi kaavassa olla Oasis of professionals tai sen lyhenne Oops, vaikka kesällä rakennusyhtiö NCC tiedotti sen olevan uuden toimitila- ja liikekeskuksen nimi.

Lue lisää: Vuosi 2019 toi yhteiskuntaamme kasan uusia englanninkielisiä nimiä, joiden saama vastaanotto ei ollut pelkästään myönteistä

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Image: Sibelius-Akatemiassa seksuaalista häirintää, nöyryyttämistä sekä opettajien ja opiskelijoiden välisiä suhteita

    2. 2

      Lasten äänet sekoittuivat ”avokonttorissa” – Tuliterä koulu tavoitteli uudenlaista ihannetta, rakentaa nyt väliseinät

    3. 3

      HS-analyysi: Kone menetti vuosia odotetun jätti­kaupan – Nämä syyt luultavasti aiheuttivat yllätys­ratkaisun

      Tilaajille
    4. 4

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    5. 5

      Oodin johtaja: Päihteiden käytöstä ja huumeiden piikittämisestä on tullut arkipäiväinen ongelma

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    2. 2

      Nuorten miesten kivessyöpä yleistyy nopeasti, eikä syytä tiedetä – Lääkäri kertoo, millaisten oireiden vuoksi kannattaa mennä heti lääkäriin

    3. 3

      Katja Lahtinen tekee joka päivä ruokaa sadoille lapsille ja tienaa 2 500 euroa kuussa – Tällaisen maailman kouluruokalan keittäjä näkee

      Tilaajille
    4. 4

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää