Espoo    |   HS Espoo

Idyllisessä peltomaisemassa seisoo surkea näky: Upea mökkialue rapistui Espoossa rötiskökyläksi, jota asukkaatkin välttelevät

Högnäsin alueella on useita asuinkelvottomia ja homeessa olevia mökkejä. Monen rahat ovat kiinni tonteissa, joihin ei ole vuosikymmeniin päässyt rakentamaan mitään uutta.



Kaikkialla näkyy merkkejä menneistä mökkikesistä. Kokoon kasatut puutarhatuolit nojaavat seinään, mutta sekä seinä että tuolit ovat rapistuneet.

Yksi mökeistä on niin kallellaan, ettei kesäpäivää voisi siinä edes kuvitella viettävänsä.

Pikkuruisia mökkejä on siellä täällä Bodominjärven ja Matalajärven väliin jäävällä Högnäsin peltoalueella. Aikoinaan se oli elävää kesämökkialuetta, mutta nyt se muistuttaa enemminkin autiokylää.



Pääsyy alueen rappiotilaan on siinä, että Högnäsin alue on ollut rakennuskiellossa 1960-luvulta lähtien. Rakennuskieltoa on perustelu alueen luonto-olosuhteilla, eikä uusia rakennuksia ole saanut rakentaa ilman poikkeuslupaa.

Tänä aikana lähinnä 1950–60-luvuilta peräisin oleviin rakennuksiin on saanut tehdä pieniä korjauksia ja laajennuksia. Moni on niin tehnytkin ja pitänyt huolta mökistään, mutta osa mökeistä on saaneet rapistua ja homehtua. Siihen on syynsä: hitaasti edennyt asemakaava.

Vuodelta 1949 on peräisin Maija Salosen vanhempien rakentama mökki. Se ei ole kaikkein parhaimmasta päästä, mutta ei muuhun alueeseen nähden huonoimmastakaan. Salonen päätti kunnostaa sitä kaksikymmentä vuotta sitten, kun katosta tuli jo vedet läpi. Suuria korjauksia hän ei ole kuitenkaan mökkiinsä tehnyt.


Yhtenä syynä on se, ettei hän nykyisin juuri mielellään vietä aikaa mökillään.

”Ennen täällä oli ihmisiä ja yhteishenkeä, mutta nyt täällä on aivan hiljaista. Ei täällä viitsi olla. Tästä on tullut tällainen rötiskökylä.”

Vielä suurempi syy on kuitenkin se, ettei hän tiedä, kannattaako mökkiä lähteä kunnostamaan. Se saattaisi olla täysin hukkaan heitettyä rahaa.

”Täällä odotamme sitä, että olisimme rakentamisessa kaikki samalla viivalla ja saamme rakentaa uutta. Eikä sen tarvitse olla ollenkaan hulppeaa.”



Högnäsissä tahtoa uusien rakennusten rakentamiselle olisi, mutta poikkeuslupia uudisrakennuksiin ei ole juuri saanut vuosikymmeniin.

Siitä kertoo esimerkiksi se, että Högnäsin alueelle jätettiin vuosina 2006–2008 useita poikkeuslupahakemuksia. Ne kuitenkin pyydettiin vetämään pois, kun Uudenmaan ely-keskus ilmoitti, että alueen rakentaminen tulee ratkaista kaavoituksella eikä poikkeusmenettelyillä.

Kaavoituksella asia ei ole kuitenkaan ratkennut.

Ensimmäinen toiveenpilkahdus siitä, että uuden rakentaminen voisi alkaa, tapahtui vuonna 1997, kun alueen yleiskaava tuli voimaan. Tässä uskossa Högnäsistä ostettiin myös tontteja. Rakentaminen ei kuitenkaan päässyt käyntiin.

Uuden pettymyksen alueen asukkaat ja mökkiläiset kokivat toissa syksynä, kun vuodesta 2007 lähtien alueelle suunniteltu asemakaavoitusprosessi tyssäsi, ja suunnitelma osoittautui puutteelliseksi.

Salonen on monen muun tontinomistajan tapaan turhautunut siihen, että kaavoitus on kestänyt ja alueen on annettu pitkälti rapistua. Hän veikin asian eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka selvittelyssä on ollut, miksi kaavaa on viivästelty ja onko tontin omistajien oikeuksia mahdollisesti loukattu.

”Luulimme, että Espoo pystyy pistämään asiat kuntoon, mutta ei. Kaava ei ollutkaan kunnossa. Taas olemme nollapisteessä.”

Uudenmaan ely-keskus torppasi valtuuston jo hyväksymän kaavan ja vaati lisää selvityksiä.



Ongelmana oli, että kaupungin laatimat asemakaavasuunnitelmat olivat liian suuret alueen luonteeseen nähden. Vuosikymmenien ajan Högnäsissä rakentamisen rajoittamista on perusteltu alueen poikkeuksellisen rikkaalla luonnolla ja luonnonsuojelulla, sillä vieressä oleva Matalajärvi on Natura-aluetta.

Pöydälle jääneessä suunnitelmassa luonto oli kuitenkin pitkälti unohdettu. Kaava olisi muuttanut mökkialueen omakotitaloalueeksi ja sallinut lähes 500 ympärivuotista asukasta.

Osa Högnäsin asukkaista on vahvasti vastustanut alueen asukasmäärään moninkertaistamista ja tiheää asutusta.

Myös Bodomin alueen kiinteistöyhdistys ry:n asioita hoitavan vt. sihteerin Matti Kumpulaisen mukaan se on aivan liikaa.

”Tuo asemakaavaluonnos oli aivan liian raskas luontoa ajatellen. Luonto pitää kuitenkin ottaa huomioon tätä aluetta suunniteltaessa.”

Asukkaat ovat esimerkiksi ehdottaneet, ettei Högnäsissä olevia nykyisiä tontteja pidä lohkoa, vaan tulisi sallia yksi asuinrakennus nykyiselle tontille. Asukasmäärä saisi olla enintään puolet esitetystä määrästä.

Vaikka luonto pitäisi ottaa Kumpulaisen mukaan paremmin huomioon suunnittelussa, hänenkin mielestä alueen rakennuskielto on kestänyt liian kauan.

”Eri tahoihin on oltu yhteydessä, kuten Espoon kaupunkiin, mutta juurikaan edistystä ei ole tapahtunut. Yksi sukupolvi on jo mennyt, eikä rakentamisessa olla vieläkään päästy eteenpäin.”

Suurin osa asumiskelvottomista mökeistä sijaitsee Pelto-Högnäsiksi kutsutulla alueella, joka myytiin tonttimaiksi 1940–50-lukujen taitteessa.

Mökkien heikkoa kuntoa selittää osin se, että sodan jälkeen oli pulaa rakennustarvikkeista. Esimerkiksi Mäki-Högnäsin alueella on kymmenen vuotta nuorempia ja parempikuntoisia taloja.


”Mökkejä tehtiin täällä esimerkiksi VR:n puretuista junanvaunuista olevista laudoista. Niitä rakennettiin talkoilla ja alueesta pidettiin huolta”, kertoo Kaarina Kiuru, jolla on pieni, alle kymmenen neliön kokoinen, mökki Maija Salosen naapurissa.

Parhaimpina aikoina mökkien pihapiireissä oli myös runsaasti hyvin hoidettuja hedelmä- ja vihannestarhoja.

Oma kasvimaa on suurin syy siihen, miksi Kiuru tulee mökille kesäisin. Hänen tontillaan on esimerkiksi peruna- ja mansikkamaa sekä anopin vanhat omenapuut. Samalla ne muistuttavat alueen menneestä kukoistuksesta.

”Mutta onhan tämä aikamoista, että ihmisten rahat ovat kiinni tässä maassa, eikä kuitenkaan saa rakentaa.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää