Viinanhuuruiset kuvat näyttävät tappavan arjen: Näin kaatopaikan poluille tuupertuvista alkoholisteista uutisoitiin takavuosina - Espoo | HS.fi
Espoo|HS Espoo

Viinanhuuruiset kuvat näyttävät tappavan arjen: Näin kaatopaikan poluille tuupertuvista alkoholisteista uutisoitiin takavuosina

HS Espoo kertoi diakoni Elli Korpelasta, joka auttoi Mankkaan alkoholisteja 15 vuoden ajan. Näin Mankkaan hökkelikylän asukkaista kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 1970- ja 1980-luvuilla.

Helsingin Sanomat haastatteli hökkelikylän asukkaita Suikasta, Villeä ja Railoa vuonna 1987. Kuva: Timo Palm / HS

Julkaistu: 2.2. 8:40

”Nesteen tornia tulin tänne rakentamaan.”

Näin kertoi etunimellä Matti esiintyvä mies Helsingin Sanomille kesäkuussa 1979.

Matti oli ollut mukana rakentamassa Nesteen pääkonttoria, Raaden hampaanakin tunnettua toimistotornia, joka oli valmistunut Keilaniemeen muutamaa vuotta aikaisemmin.

Nyt Matti asusteli itse rakentamassaan mökissä tornin juurella. Alueella majaili Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tuohon aikaan noin kymmenkunta miestä ympäri vuoden.

Suurin asunnottomien yhdyskunta sijaitsi kuitenkin Mankkaan suolla, kaatopaikan ympärillä. Siellä asui 1970-luvun lopussa arviolta 30–40 miestä.

Matti kuvattiin itse rakentamansa mökin edessä Keilaniemessä vuonna 1979. Kuva: Heikki Kotilainen / HS

HS Espoo kertoi torstaina diakoni Elli Korpelasta, joka teki 15 vuoden ajan töitä Mankkaan kaatopaikan kupeessa asuvien alkoholistien parissa. Monet hökkelikylien asukkaista olivat vuonna 1979 haastatellun Matin tapaan tulleet töihin rakennustyömaille.

Lue lisää: He menivät suolle kuolemaan: Alkoholistit elivät järkyttävissä oloissa espoolaisella kaatopaikalla ja loivat omat lakinsa

Mankkaan hökkelikylän elämää seurattiin Helsingin Sanomissa 1970- ja 1980-luvuilla. Enimmillään kaatopaikan kupeessa asui yli sata miestä ja joitakin naisia.

Helsingin Sanomat kirjoitti Mankkaan kaatopaikan kupeessa sijaitsevasta hökkelikylästä 1979 ja 1987.

”Suurin osa metsien miehistä on työttömiä. He elävät työttömyyskorvauksilla ja sosiaalihuollolla, asuvat itsekyhätyissä hökkeleissä ja etsivät ruokaa ja vaatteita kaatopaikoilta”, Helsingin Sanomissa kirjoitettiin vuonna 1979.

Hökkelikylän asumus vuonna 1987. Kuva: Timo Palm / HS

Helsingin Sanomat vieraili Mankkaan hökkelikylässä myös talvella 1987, pian sen jälkeen, kun Mankkaan kaatopaikka oli lopettanut toimintansa. Tuolloin Mankkaalla asui artikkelin mukaan ”30 asunnotonta alkoholistia, vanhenevia miehiä omatekoisissa parin neliön mökeissään”.

Monet asumukset olivat huonossa kunnossa. Kuva on vuodelta 1987. Kuva: Timo Palm / HS

Helsingin Sanomien oppaana vuonna 1987 toimi ylikomisario Reijo Koivula.

”Kylminä talvina täällä kuolee vähemmän miehiä kuin leutoina, koska asukkaat eivät lähde juopuneina tulipalopakkasilla ulos. Leutoina talvina he tuupertuvat polkujen varsille varomattomuuttaan”, Koivula kertoi jutussa.

Helsingin Sanomien tuolloin haastattelemat hökkelikylän asukkaat, Suikanen, Raito ja Ville, eivät valittaneet kylmää. Sen sijaan he toivoivat apua työkyvyttömyyseläkkeen muutoshakemuksen täyttämisessä.

Kuvatekstissä kerrotaan, kuinka miehet aikovat hakea apua paperin täyttämiseen viikonloppuna, kunhan pakkaset ovat hellittäneet.

Mankkaan hökkelikylän asukas Ville kuvattiin mökkinsä edessä vuonna 1987. Kuva: Timo Palm / HS

Jätteiden tuominen Mankkaan kaatopaikalle lopetettiin vuonna 1986, ja viimeiset asukit siirrettiin Mankkaalta 1990-luvun alussa Olarinluoman asuntolaan. Tapiolan golfkeskus aukesi kaatopaikan paikalle vuonna 2012.

Tiedätkö espoolaisen paikan, jolla on kiinnostava historia? Minkälaisia muistoja haluaisit kuulla Espoosta? HS Espoo ottaa mielellään vastaan lukijoiden vinkkejä kiinnostavista historia-aiheista. Vinkkejä voi lähettää osoitteeseen hs.kaupunki@hs.fi.

HS Espoo|He menivät suolle kuolemaan: Alkoholistit elivät järkyttävissä oloissa espoolaisella kaatopaikalla ja loivat omat lakinsa