Kakku kuulosti murteeksi lausuttuna niin hassulta, että kaksi kokkia loi sen pohjalta menestystarinan keskelle toimistokorttelia - Espoo | HS.fi
Espoo|HS Espoo

Kakku kuulosti murteeksi lausuttuna niin hassulta, että kaksi kokkia loi sen pohjalta menestystarinan keskelle toimistokorttelia

Espoolaisessa toimistorakennuksessa toimii konditoria Gagu, jonka kokit haluavat näyttää eurooppalaisille kilpakumppaneille, mitä Suomessa osataan.

Olli Kuokkanen (vas) ja Jarmo Laitinen keksivät pienikokoisia herkkuja myyvän Gagun nimen, kun raumalainen kaveri lausui kakku-sanan hassusti. Herkkuja tehdään Niittykummussa olevassa toimistotalossa. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 14.2. 8:45, Päivitetty 14.2. 9:39

Näky on hypnotisoiva. Valkosuklaa levittyy kivialustalle ja takaisin sokeriseksi lätäköksi, kun kondiittorimestari Olli Kuokkanen ohjailee sitä metallisella lastalla.

Espoolaisessa toimistorakennuksessa toimivassa konditoria Gagussa valmistetaan ystävänpäivän tunnelmaan sopivia herkkuja. Sydämen muotoiset konvehdit saavat koristeekseen vaaleanpunaista ja punaista maalia sekä ripauksen ruusukultaa.

Rakennuksen toisessa päässä pohditaan päivät pitkät tietoliikenneratkaisuja, mutta täällä muu kuin hiilihydraattihumala tuntuu kaukaiselta.

Gagun tarina alkoi Espoossa melkein kymmenen vuotta sitten, kun kokkina työskennellyt Kuokkanen harmitteli kansainvälisten suklaamestarikilpailujen tuloksia tutulleen Jarmo Laitiselle.

Tuntui, että eurooppalaiset kilpakumppanit olivat aina edellä, he kun saivat keskittyä vain makeisiin leipomotuotteisiin.

”Kun itse joutuu toisella kädellä graavaamaan lohta ja toisella temperoimaan suklaata, sitä on auttamattomasti puoli askelta jäljessä”, Kuokkanen sanoo.

 ”Päivääkään en ole katunut. Nyt saan tehdä sitä mitä rakastan.”

Kokeneempana kokkina Laitinen oli jo aiemmin neuvonut Kuokkasta kisoihin valmistautumisessa. Nyt hänellä oli kuitenkin tarjota erikoisempi neuvo: Laitinen ehdotti Kuokkaselle hyppyä ravintolakokista artesaanisuklaita valmistavan yrityksen työntekijäksi. Silloin Kuokkanen ei vielä tiennyt, että myöhemmin hän temperoisi suklaata omassa yrityksessään.

”Päivääkään en ole katunut”, Kuokkanen vakuuttaa.

”Nyt saan tehdä sitä mitä rakastan.”

Kuokkaselle se tarkoittaa jälkiruokia. Nyt hän valmistaa kakkuja, leivoksia, macaroneja, vaahtokarkkeja ja konvehteja yrittäjänä.

Konvehtimuotti on saanut valkosuklaahuntunsa, ja on aika lisätä täytteet. Vadelmageelisydän saa seurakseen sitruksisella yuzu-hedelmällä maustettua valkosuklaata, jota Kuokkanen pursottaa muotteihin varmoin ottein.

Valkosuklaa-vadelma-yuzu-konvehteja valmistumassa Gagun linjastolla. Kuva: Kimmo Penttinen

Oikeastaan Gagun tarina alkoi kuin sattumalta. Yrityksen perustamisen jälkeen oli selvää, että tarvitaan myös vetävä nimi.

Kuokkanen pyöritteli mielessään erilaisia vaihtoehtoja. Kakku-kundeista tulisi lyhenne Kaku, yhtä k-kirjainta vaille kakku. Lopullisen muotonsa nimi sai Kuokkasen raumalaisen ystävän ansiosta. Paksua murretta puhunut raumalainen äänsi kakun gaguna. Nimi oli valmis.

Gagu on toiminut koko olemassaolonsa ajan Espoossa. Ensimmäiset tilat olivat Kilossa, seuraavat Espoonlahdessa. Niittykummussa konvehteja on koristeltu parin vuoden ajan.

Koko tuon ajan on kuitenkin etsitty myös uusia tiloja. Ehkä sellaisia, joihin mahtuisi jopa myymäläpuoli. Kuukausien pituisia neuvotteluja on käyty jo useasti. Laitinen harmitteleekin niiden haukanneen suuren määrän työtunteja, turhaan. Tulevaisuuden tilat ovat yhä kysymysmerkki.

Olli Kuokkanen tarkkailee, kuinka suklaaganache-konvehdit etenevät liukuhihnalla. Kuva: Kimmo Penttinen

Kahden yrittäjän lisäksi Gagussa häärää palkattu työntekijä. Hänen päivänsä ovat säännöllisiä, mutta yrittäjät ovat töissä käytännössä kellon ympäri. Etenkin kesän hääsesongin aikaan viikonloppujen työpäivät venyvät pitkiksi.

”Enemmänhän minä vietän aikaa Jarmon kuin oman vaimoni kanssa”, Kuokkanen sanoo.

Tiiviin yhteistyön vuoksi on tärkeää, että molemmilla on sama suunta ja käsitys siitä, millaisia tuotteita asiakkaille tarjotaan. Kuokkanen suosii klassisia konvehtimakuja, kun taas Laitinen on kokeilunhaluisempi.

”Täydennämme toisiamme hirveän hyvin.”

Tänään Kuokkanen on kokeillut, miten klassinen stracciatellan ja vaahtokarkin yhdistelmä toimisi konvehtina. Maku oli kohdillaan, mutta rakenteen kanssa on vielä tekemistä.

Ideat uusiin tuotteisiin tulevat milloin mitäkin kautta. Muualla maisteltu herkullinen makuyhdistelmä tai vaikka uni voi toimia kimmokkeena uuden kehittelyyn. Huomenna keittiössä testataan, miten toimisi ruskistetulla voilla maustettu konvehti.

Ystävänpäivään sopivat sydänkonvehdit ovat korumaisen kiiltäviä. Kuva: Kimmo Penttinen

Gagu on löytänyt paikkansa pääkaupunkiseudun herkkusuiden sydämissä. Eräs pariskunta on tilannut konditoriasta kakun kihlajaisiinsa, häihinsä, hääpäivän juhlistamiseen ja kahden lapsen nimiäisiin.

Toinen tilaaja taas tilaa kakun lapsensa syntymäpäiville joka vuosi. Kuokkanen on jo oppinut muistamaan, että syntymäpäiväsankarilla on aina toiveena jokin tietty teema.

Asiakkaan toiveet huomioidaankin aina kun mahdollista. Gagussa on toteutettu tilaajien unelmia esimerkiksi tateilla maustetuista konvehdeista. Toisella kerralla suklaaseen sekoitettiin siitepölyä.

Yhtenä erikoisimmista tapauksista on Laitisen mieleen jäänyt kakku 13 000 vieraan tapahtumaan. Yli sadasta monikerroksisesta kakusta koottu tarjottava oli niin massiivinen, että jo sen tarjoileminen ja leikkaaminen vaati tarkkoja laskelmia.

Haasteet pitävät työn kiinnostavana. Aina on jotain, missä voi kehittyä.

”En ole koskaan tavannut kokkia tai kondiittoria, joka olisi täysin valmis”, Laitinen sanoo.

”Ei sellaista olekaan.”

Aprikoosilla maustetut suklaaganache-konvehdit kulkevat liukuhihnalla temperointikoneen suklaaputouksen alta. Kuva: Kimmo Penttinen

Kaikki tuotteet valmistetaan tilaustyönä. Gagun luomuksia on maisteltu esimerkiksi Musiikkitalolla, Kansallisteatterissa, Sibeliustalolla Lahdessa ja lukuisissa kahviloissa ja ravintoloissa.

Lisäksi yritys järjestää konvehtikursseja esimerkiksi firmojen pikkujouluihin tai polttarien ohjelmanumeroiksi.

Pari kertaa vuodessa suklaita myydään myös Suklaarasia-tapahtumassa, jossa on mukana artesaanisuklaita valmistavia yrityksiä.

Käsintehtyjä suklaita löytyy enenevissä määrin myös perusmarkettien hyllyiltä. Peuskonvehtirasioita taas saa etenkin joulun jälkeen varsin edullisella kilohinnalla.

Kuokkanen uskoo artesaanisuklaan suosion syyn olevan halussa tukea lähiruokaa ja käsityötä. Ja tietenkin ammattitaidon myös maistaa.

Rakkaudella ja taidolla tehdyssä konvehdissa tasapainoiset maut kätkeytyvät ohuen suklaakuoren alle.

Marketissa myytävät bulkkikonvehdit saavatkin suklaamestarilta risuja paksusta kuorestaan. Useamman millimetrin paksuinen pohja ei rapsahda rikki kevyellä puraisulla ja muistuttaa suklaalevyä.

Ei Kuokkanen silti kahvipöytään nostettua markettirasiaakaan halveksi, vaan paksukuorisemmatkin konvehdit tulee napattua suuhun.

”Valehtelisin jos väittäisin että en”, Kuokkanen myöntää.

”Mutta joka kerta siihen saa pettyä.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta