Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä - Espoo | HS.fi
Espoo|HS Espoo

Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

1940-luvulla SOK rakennutti Laajalahteen 18 rintamamiestaloa muistuttavaa omakotitaloa. Alue on säilynyt harvinaisen hyvin.

Jaakkimantien omakotitaloissa asuvat Lauri Toivio ja Petri Anttila pitävät ihmeenä sitä, että Jaakkimantien alue on säilynyt niin hyvin. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 27.2. 2:00, Päivitetty 27.2. 10:19

Ihme. Olemme hädin tuskin saaneet kuvaajan kanssa kengät pois jalasta, kun kuulen sanan ensimmäisen kerran.

”Se on ihme, että tämä alue on säilynyt tällaisena!” Jaakkimantien omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Petri Anttila intoilee kotitalonsa eteisessä.

Seuraavan tunnin aikana sana ihme toistuu keskusteluissa useamman kerran:

On ihme, ettei yhtäkään 1940-luvun lopulla rakennetusta 18 omakotitalosta ole purettu.

On ihme, ettei omakotitalojen tonteilla ole juuri tehty lisärakentamista.

On ihme, että sekin vähä, mitä tonteille on myöhemmin rakennettu, on aika hyvin linjassa alueen alkuperäisen ilmeen kanssa.

Ja täytyy myöntää, että aika ihmeelliseltä Laajalahdessa sijaitsevalla Jaakkimantiellä tuntuu. Puiset eriväriset talot reunustavat tietä molemmin puolin. Ne on aseteltu paikoilleen niin symmetrisesti, että ne muistuttavat pieniä Lego-taloja.

Vain tien musta asvalttipinta ja parilla pihalla näkyvät autot kertovat, että nyt ollaan 2020-luvulla.

Jaakkimantien omakotitaloalue on hyvä esimerkki jälleenrakentamiskauden arkkitehtuurista. Kuva: Kimmo Penttinen

Toukokuussa 1941 Jaakkimantien paikalla oli pelkkää metsää. Talvisodan päättymisestä oli yli vuosi, ja Suomessa elettiin välirauhan aikaa.

Jo ennen talvisotaa suurimmissa kaupungeissa oli ollut pulaa asunnoista, sillä 1930-luvun lama oli hidastanut rakentamista. Välirauhan aikana asuntopula vain paheni, kun uusia asuntoja piti löytää niin Karjalasta paenneille evakoille kuin myös niille, joiden kodit olivat tuhoutuneet talvisodan pommituksissa.

Osuuskauppa SOK halusi kantaa kortensa kekoon. Se päätti ryhtyä toden teolla rakennuttamaan asuntoja työntekijöilleen. Ajatus oli, että tarjoamalla työntekijöille laadukasta asumista SOK ei vain huolehtisi yhteiskuntavastuustaan vaan myös sitouttaisi työntekijöitänsä.

Jaakkimantielle rakennettiin kolmea eri talotyyppiä. Talotyypit on suunnitellut SOK:n rakennusosaston arkkitehti Aarno Raveala, mutta piirustukset on allekirjoittanut osaston johtaja Paavo Riihimäki. Kuva: Kimmo Penttinen

Toukokuun 14. päivä vuonna 1941 SOK osti noin 16 hehtaarin alueen Fanny ja Thelma Standertskjöldiltä Laajalahdesta. Kauppahinnaksi kirjattiin noin kolme miljoonaa markkaa.

Tänne Laajalahden umpimetsään nousisi Kotikontu, SOK:n työntekijöille tarkoitettu asuinalue.

Kesäkuussa 1941 alkoi jatkosota, ja Kotikonnun rakentaminen lykkääntyi.

Sodan jälkeen SOK ryhtyi Laajalahdessa tositoimiin. Lokakuun 30. päivä vuonna 1946 Helsingin Sanomat kertoi, kuinka alueelle on ”kohonnut kuin taikaiskusta 3 kaunista rivitaloa ja 18 yhden perheen omakotityyppistä pikkutaloa, joiden harjannostajaisia voitiin jo eilen viettää”.

Omakotitalot nousivat Jaakkimantielle ja rivitalot niiden lähelle Kirvuntielle. Nykyään kolmesta rivitalosta on jäljellä enää kaksi. Jaakkimantien kaikki 18 omakotitaloa sen sijaan ovat säilyneet.

Myöhemmin, 1950- ja 1970-luvuilla, SOK rakennutti Laajalahteen vielä kymmenen kerrostaloa.

Samaan aikaan Jaakkimantien rintamamiestalojen talojen kanssa SOK rakennutti Laajalahteen kolme rivitaloa: kaksi Kirvuntielle ja yhden silloiselle Pyhäjärventielle. Kuvassa on Pyhäjärventien rivitalo, jonka SOK purki kerrostalon tieltä. Kuva on vuodelta 1974. Kuva: Hannu Lindroos/HS

Äkkiseltään kaikki Jaakkimantien omakotitalot näyttävät samanlaisilta. Se on kuitenkin vain huolimattoman vilkaisun antamaa ensivaikutelmaa. Todellisuudessa tien varrelta löytyy kolmea erilaista talotyyppiä B, C ja D, joissa muun muassa ikkunoiden ja ulko-ovien sijainnit vaihtelevat.

Ulkonäöltään Jaakkimantien omakotitalot muistuttavat rintamamiestaloja. Mutta siinä missä rintamamiestalot nousivat usein asukkaiden itsensä rakentamina tai talkootyönä, Jaakkimantiellä SOK vastasi niin suunnittelusta, hankinnoista kuin rakentamisestakin.

Jaakkimantien talot valmistuivat vuosina 1946–1947. Uusien talojen pihoilla ei vielä ollut istutuksia ja puhtaan veden saamisessa oli hankaluuksia. Sen takia talojen edessä on vesisäiliöt, joihin vesi tuotiin autolla. Kuva on Kotiliesi-lehden artikkelista vuodelta 1948. Kuva: Kimmo Penttinen

Jaakkimantien talojen ja tavallisten rintamamiestalojen eroa kuvaa hyvin Espoon kaupunginmuseon verkkosivuilla oleva kuvaus muualle Laajalahteen samoihin aikoihin nousseiden rintamamiestalojen rakentamisesta:

”Siinä missä SOK:n rakennuttama Kotikontu tuntui rakentuvan kuin itsestään, hartiapankkirakentajat taistelivat monenlaisten vaikeuksien kanssa. Tiestö oli heikossa kunnossa ja veden saanti hankalaa. Yhteistuumin, sukulaisten ja muiden laajalahtelaisten avulla, talot saatiin kuitenkin rakennettua.”

Jaakkimantie vuonna 1985. Kuva: Hannes Heikura /HS

Jaakkimantien omakotitalot erosivat monista rintamamiestaloista myös varustetasonsa puolesta. Taloissa oli juokseva vesi, sähköt, sisävessa ja sisäsauna. Keskuslämmitys tuli taloihin 1950-luvulla.

SOK piti huolta kaikesta. Se oli suunnitellut jopa talojen puutarhat. Kun pihojen kasvillisuus alkoi 1950-luvulla villiintyä, palkkasi SOK puutarhurin, joka kävi hoitamassa ja leikkaamassa rehevöityneet istutukset.

Ja koska julkista liikennettä ei Laajalahdessa ollut, kuljetti SOK työntekijänsä töihin kuorma-autolla, jonka lavalle oli rakennettu penkit matkustajille.

SOK omisti Jaakkimantien taloja aina 1970–1980-luvulle asti.

Jaakkimantien alkuperäisen värisuunnitelman mukaan vierekkäiset talot eivät olisi saman värisiä. Kuva: Kimmo Penttinen

Helmikuussa 2020 Jaakkimantiellä paistaa aurinko. Yhden talon piipusta nousee savua, linnut laulavat ja lumettomasta talvesta huolimatta alue vaikuttaa oikein idylliseltä, ihmeelliseltäkin.

Olemme asettuneet Petri Anttilan ruokapöydän ääreen. Seinällä roikkuu kehystettynä Jaakkimantien C-tyyppitalon piirustukset. Se ei ole sattumaa: Anttila asuu itse C-tyypin talossa.

Anttila muutti Jaakkimantielle vuonna 2004. Sitä ennen hän ei ollut koskaan kuullutkaan Jaakkimantiestä. Se ei ole mitenkään poikkeuksellista. Yhtenäisenä säilynyt jälleenrakentamiskauden kokonaisuus tuntuu olevan yksi Espoon parhaiten varjelluista salaisuuksista.

”Tämä on sellainen, jonka vain paikalliset tietävät. Kun otimme yhteyttä kaupunginmuseoon vuonna 2010 saadaksemme arvion Kotikonnun alueen historiallisesta arvosta, edes kaupunginmuseo ei tiennyt tästä.”

Sittemmin tietoa on kertynyt. Vuonna 2014 valmistui SOK:n ja Jaakkimantien omakotiyhdistyksen rahoittama arkkitehtuurin diplomityö Kotikonnusta. Paraikaa on vireillä kaava, jossa on tarkoitus suojella Jaakkimantien omakotitalot ja Kirvuntien rivitalot.

Rivitalot alkoivat yleistyä vasta 1950-luvulla. Kirvuntien rivitalot on rakennettu 1940-luvun lopulla. Kuva: Kimmo Penttinen

Vireillä olevasta kaavasta päästäänkin Jaakkimantien ihmeeseen: miten on mahdollista, että alueelta, jota ei ole suojeltu, ei ole vielä tähän mennessä purettu yhtään puutaloa?

Tätä on ihmetellyt myös Anttila. Ja siksi hän on tyytyväinen siihen, että kaupunki aikoo nyt suojella alueen.

”Olen nähnyt muualla sen rajun muutoksen, jossa vanhaa on surutta purettu. Täältä Laajalahdestakin on purettu vanhoja puutaloja. Olen ajatellut, voiko se tapahtua myös meille. Nyt näyttää siltä, että ei voi.”

Jaakkimantien ihmeessä on pitkälti ollut kyse sattumasta. Alueesta diplomityön tehnyt Jouni Berg esittää opinnäytetyössään kaksi keskeistä syytä Jaakkimantien säilymiselle. Ensimmäinen on SOK. Se omisti alueelta tontteja pitkään ja hallinnoi aluetta yhtenä kokonaisuutena, mikä tarkoitti sitä, että myös muutostyöt tehtiin saman mallin mukaisesti.

”Kyllä täällä näkyy keskusliikkeen vaikutus. Harva omakotitalo tehdään niin, että kaikki yksityiskohdat on piirretty. Maaperä on myös hyvä. Kivijalat eivät ole eläneet yhtään”, sanoo Jaakkimantiellä vuodesta 1988 asunut Lauri Toivio.

Toinen syy on se, että asukkaat ovat olleet maltillisia talojensa kunnostustöissä. Taloja on kunnostettu enimmäkseen niiden alkuperäistä ilmettä kunnioittaen.

”Olen soveltanut sellaista remontointimallia, että olen koputtanut naapureiden oville ja katsonut, miten heillä on asiat tehty. Onko säilytetty tuulikaappia? Minkälaiset ovet on?” Toivio kertoo.

Hän on esimerkiksi teetättänyt oman talonsa ovet alkuperäisen mallin mukaan.

Lauri Toivion ovenkahva on alkuperäinen, mutta itse ovi on teetetty myöhemmin alkuperäisten piirustusten mukaan. Kuva: Kimmo Penttinen

Aikoinaan Jaakkimantie oli tunnettu yhteisöllisyydestään. Monet asukkaista olivat työtovereita ja yhdessä vietettiin myös vapaa-aikaa.

Perimätiedon mukaan jo Kotikonnun ensimmäisenä kesänä alueen asukkaat kokoontuivat yhteiseen juhannusjuhlaan, jossa laulettiin alueelle omistettu Kotikonnun marssi.

Anttila ja Toivio kertovat, että yhteisöllisyys elää alueella edelleen: on kesäjuhlia ja siivoustalkoita.

Liputuspäivinä Anttila käy nostamassa lipun Jaakkimantien yhteiseen lipputankoon. Alueen historia on läsnä myös lipputangossa: sen on asukkaille kustantanut – tietenkin – SOK.

Oikaisu 27.2. klo 10.10. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Jaakkimantien kaikki 18 rivitaloa ovat säilyneet, vaikka kyse oli omakotitaloista. Lähteet:

Berg, Jouni: Kotikontu – SOK:n jälleenrakennuskauden tyyppitalot Espoon Laajalahdessa. Diplomityö, Aalto-yliopisto.

Ylistalo, Annastina: Yhteisvoimin eteenpäin. Artikkeli Laajalahti ry:n 60-vuotisjuhlajulkaisussa, 2010.

Espoon kaupunginmuseo: Tarinasoitin, Laajalahti. https://tarinasoitin.fi/laajalahti

Seuraa uutisia tästä aiheesta