Sen täytyi olla vaikuttava näky: Funktionalistinen sauna kellui 1930-luvulla keskellä pääkaupunkiseutua ja omituista keksintöä kävi ihmettelemässä jopa tuleva presidentti - Espoo | HS.fi
Espoo|HS Espoo

Sen täytyi olla vaikuttava näky: Funktionalistinen sauna kellui 1930-luvulla keskellä pääkaupunkiseutua ja omituista keksintöä kävi ihmettelemässä jopa tuleva presidentti

Kiuasvalmistaja Kastorin perustaja Isak Räsänen rakennutti veden päälle komean saunan 1930-luvulla. Saunassa esiteltiin Kastorin kiuasta, kestittiin arvovieraita sekä kuvattiin elokuva.

Vieraita veden päälle rakennetulla saunalautalla Laajalahdella vuonna 1934. Kuva: Vilho Setälä / Espoon kaupunginmuseo

Julkaistu: 9.5. 9:25

Sen on täytynyt olla vaikuttava näky 1930-luvulla: kaislikossa, keskellä Laajalahtea kelluva vaalea, funktionalistista tyyliä edustava sauna.

Tai no, teknisesti sauna ei kellunut vaan oli tukirakennelmilla kiinni laiturissa, mutta siitä huolimatta näky oli poikkeuksellinen.

Sauna nökötti Laajalahdella reilun kymmenen vuoden ajan. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Kiuasvalmistaja Kastorin perustaja Isak Räsänen rakensi 1930-luvulla Laajalahteen hyvin todennäköisesti Suomen ensimmäisen saunalautan.

”Siinä oli varmaankin 15 metriä korkeat tukirakennelmat. Näytti siltä, että se olisi ollut lautta, mutta se oli kiinteästi kiinnitetty laituriin”, muistelee Isak Räsäsen lapsenlapsi Outi Silfvenius, 79.

Hänen tietonsa saunalautasta perustuvat lapsuusajan muistikuviin, vanhoihin valokuviin ja arkistolähteisiin sekä keskusteluihin vanhempien ja sukulaisten kanssa.

”Se oli vaaleanpunainen rakennus. Sellainen vähän oranssilla taitettu, mun lapsuusajan alusvaatteen värinen. Siinä oli myös valkoista, ja muistikuvan mukaan ikkunan puitteet olisivat olleet sammaleenvihreät tai vihreät.”

Mutta kuka oikein oli Isak Räsänen ja miksi hän halusi rakentaa Laajalahdelle saunalautan?

Isak Räsänen käytti saunaa myös käydessään avannossa. Kuva on otettu vuosien 1935–1942 välillä. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Keksijä, yrittäjä, rakennusmestari. Isak Räsäsestä oli moneksi, ja hänellä oli lukuisia patentteja niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Räsänen keksi muun muassa palamattoman uuninluukun sekä kehitti Ihanne-lämmityslaitteen. Ihanne-lämmityslaitteessa ilmaa kierrätettiin tulipesässä, ja lämmenneellä ilmalla voitiin lämmittää myös talon muita huoneita.

Kuopiossa syntynyt Räsänen valmistui Helsingin teollisuuskoulusta huoneenrakennusosastolta vuonna 1901. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen hän työskenteli Helsingissä ja Viipurissa.

”Hänellä oli hirveästi ideoita. Hän oli oikein sellainen bisnesmies. Isakilla oli tavoitteena, että mahdollisimman vähän puutavaraa törsättäisiin lämmityksessä”, Outi Silfvenius kertoo.

Vuonna 1908 Räsänen perusti Viipuriin Ihanne-lämmitystoimiston ja Lämmityslaite oy:n, joista muodostui vuonna 1916 muun muassa uuneja, kiukaita ja liesiä valmistava Kastor oy. Nykyään Kastor on yksi sauna- ja höyryvalmistaja Tylöhelon tuotemerkeistä.

Isak Räsänen noin vuonna 1935 Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Räsänen kokeili monia keksintöjään itse. Hän asui Laajalahden Ruukinrannassa, nykyisen Gallen-Kallelan tien varrella. Tontille 1900- ja 1910-lukujen taitteessa nousseessa huvilassa oli käytössä Räsäsen kehittämä lämmitysjärjestelmä. Myöhemmin Räsänen rakensi talon yläkertaan myös pienen saunan.

Aluetta kutsuttiin Räsäläksi.

”Hän markkinoi keksintöjään niin, että hän kutsui ammatti-ihmisiä ja lehtimiehiä sinne Räsälään, saunotti heitä ja esitteli keksintöjään”, Silfvenius kertoo.

Vuonna 1917 Rakennustaito-lehden toimittaja vieraili Räsälässä ja oli selvästi näkemäänsä ja kokemaansa tyytyväinen:

”Astuimme rakennukseen, jonka uuninkeksijämme jo puoli vuosikymmentä sitten on rakennuttanut uuninlaitteidensa kokeilupaikaksi. Kahvit juotuamme ja rupateltuamme käytiin tarkastelemassa talon lämmitysvehkeitä. Ne olivat tietysti ’viimeistä muotia’”, toimittaja kirjoitti.

Isak Räsänen rakennutti tontilleen Isakin linnanakin tunnetun asuintalon. Kuva on 1940-luvun alkupuoliskolta. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Kokeilut Räsälän tontilla jatkuivat. Vuonna 1934 pitkän laiturin päähän valmistui vaalea saunalautta, ja hieman myöhemmin vanhan autotallin päälle rakennettiin niin ikään funktionalistista tyyliä huokuva asuinrakennus, jota kutsuttiin Isakin linnaksi.

”Isakilla todettiin diabetes, ja hän alkoi ulkoilla ja liikkua enemmän. Sauna liittyi myös siihen, että hän pääsi talvella avantouimarina avantoon. Se oli yksi syy saunan rakentamiselle”, Outi Silfvenius kertoo.

Räsälässä kävi paljon vieraita. Valokuva on otettu saunan katolta joko vuonna 1936 tai 1937. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Myös uusia rakennuksia ja niiden lämmitysjärjestelmiä ihastelemaan kutsuttiin arvovieraita. Perimätiedon mukaan saunalautan ensimmäinen vieras olisi ollut vuonna 1934 lauteille kivunnut Kyösti Kallio. Kallio oli tuohon aikaan keskustan edeltäjän Maalaisliiton kansanedustaja ja eduskunnan puhemies.

1930-luvun lopulla Isakin linna ja saunalautta päätyivät valkokankaalle, kun Räsälässä kuvattiin ohjaaja Ilmari Unhon Punahousut-elokuvaa. Valtaosa elokuvan ulkokohtauksista kuvattiin Lappeenrannassa, mutta elokuvan loppupään kohtaukset, jotka sijoittuvat kesähuvilalle, on kuvattu Räsälässä.

Elokuva sai ensi-iltansa vain pari viikkoa ennen talvisodan alkamista. Se oli yksi vuoden 1939 katsotuimmista elokuvista, joten Isakin linna ja saunalautta tulivat monille elokuvissa käyneille tutuiksi.

Vuonna 1939 ensi-iltansa saaneen Punahousut-elokuvan loppuosa on kuvattu Räsälässä. Elokuvassa nähdään sekä saunalautta että Isakin linnana tunnettu asuinrakennus. Kuva: Elonet

Isak Räsänen oli naimissa kahdesti: ensin Ida Räsäsen (os. Mäkikangas) ja sitten Ada Äijälän kanssa. Avioliitto Ada Äijälän kanssa jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa Leppävaarassa parin oltua naimisissa vasta alle vuoden verran.

Isak Räsäsen ja Ida Räsäsen lapsista monet jäivät asumaan Räsälään ja avustivat isäänsä tämän yritystoiminnassa. Yksi Isak ja Ida Räsäsen lapsista oli Outi Silfveniuksen äiti Auli Hänninen (os. Räsänen). Auli Hänninen poseerasi esimerkiksi Kastorin mainoskuvastossa esittelemässä uuneja.

Talvisodan syttyessä Isak Räsänen oli Yhdysvalloissa ja pyysi vävypoikaansa, Auli Hännisen puolisoa ja Outi Silfveniuksen isää Erkki Hännistä, auttamaan Kastorin konttorilla. Myöhemmin Erkki Hänninen siirtyi töihin pieneen lämmityslaitteita valmistavaan yritykseen Kotilämpöön, jonka perustajina oli Kastorin entisiä työntekijöitä.

Isak Räsäsen lapset Veikko Räsänen (kesk.) ja Auli Hänninen (os. Räsänen) merisaunan kattoterassilla noin vuonna 1936. Auli Hänninen oli Outi Silfveniuksen (os. Hänninen) äiti. Auli Hänninen asui perheineen Räsälässä 1940- ja 1950-luvuilla. Kuva: Espoon kaupunginmuseo

Isak Räsänen kuoli vuonna 1942, ja Räsälä jäi hänen perillisilleen. Outi Silfveniuksen perhe muutti pysyvästi Räsälään jatkosodan päätyttyä, muutama vuosi Isak Räsäsen kuoleman jälkeen.

Vaikka suvun päämies oli poissa, laiturin päässä kelluvassa saunassa saunotettiin edelleen vieraita. Muun muassa naapurustossa asunut Viivi Vallgren, kuvanveistäjä Ville Vallgrenin leski, kävi Räsälässä usein saunomassa.

”Utelias lapsihan kyselee, ja minusta tuntuu, että hän piti siitä. Oli kiva kuunnella, kun Viivi kertoi kaikkia juttuja”, Outi Silfvenius muistelee.

Saunalautta näkyi Laajalahdella kauas. Kuva on 1940-luvulta. Kuva: Tenho Sneck / Espoon kaupunginmuseo

Saunalautta ehti ilahduttaa Laajalahdella reilut kymmenen vuotta. Lopulta sen kohtaloksi koituivat jäät. Kova tuuli todennäköisesti painoi paksuja jäälauttoja saunaa päin, ja sauna romahti. Kesällä 1947 otetussa valokuvassa näkyy, kuinka serkukset leikkivät saunalautasta jäljelle jääneiden pilareiden päällä.

Saunaperinne kuitenkin jatkui Räsälässä vielä saunalautan tuhoutumisen jälkeen. Nyt vieraita saunotettiin perinteisessä hirsisaunassa rannalla.

”Siellä oli pukuhuoneet ja kaikki, ja siellä pystyi yöpymään. Sodan jälkeen yksi enoistani asuikin hirsisaunassa. Siellä oli aluksi myös Kastorin kiuas, mutta myöhemmin sinne vaihdettiin isäni firman Kotilämmön kiuas. Siinä vaiheessa siellä kävi sitten isäni asiakkaita.”

Isak Räsäsen lapsenlapsia hajonneen saunan paikalla 1947. Kuvassa on myös Outi Silfvenius. Kuva: Ekki Hänninen / Espoon kaupunginmuseo

Sotien jälkeen kaikesta, myös rakennustarvikkeista, oli pulaa ja Räsälän rakennusten kunnossapito vaikeutui. Silfveniuksen äiti myi oman osuutensa Räsälästä ja perhe muutti Villa Ekaan Kiloon vuonna 1954.

Pikkuhiljaa Räsälän rakennukset rapistuivat, ja perilliset myivät osuuksiaan pois.

Nyt Räsälästä on jäljellä enää Gallen-Kallelan tien varrella nököttävät vanhat portinpylväät.

Jutun lähteenä on käytetty muun muassa Markku Salmen tekstiä Isak Räsänen, Kastorin keksijä, joka on julkaistu Leppävaara-seuran historiikissa Leppävaaran ytimessä (2019).

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Espoo - luetuimmat

Luetuimmat

Uusimmat