Ostareiden outolintu herää henkiin: Alvar Aallon uran erikoisuus remontoidaan lattiasta kattoon ja se haastaa lähistölle rakennetun uuden kauppakeskuksen - Espoo | HS.fi
Espoo|HS Espoo

Ostareiden outolintu herää henkiin: Alvar Aallon uran erikoisuus remontoidaan lattiasta kattoon ja se haastaa lähistölle rakennetun uuden kauppakeskuksen

Valkoinen ostoskeskus eroaa selvästi muista Alvar Aallon Otaniemeen suunnittelemista rakennuksista. Vuosien saatossa ostari on päässyt rapistumaan, mutta nyt tapahtuu täyskäännös.

Otaniemen ostoskeskuksen remontti alkoi maaliskuussa ja valmista olisi tarkoitus tulla keväällä 2021. Kuva on huhtikuulta.

Julkaistu: 13.5. 14:09, Päivitetty 14.5. 16:30

Vaikka rakennus on matala, sen vaalea julkisivu kiinnittää heti huomion. Kaksikerroksinen, valkoinen ostoskeskus poikkeaa selvästi Otaniemen punatiilen värittämästä maisemasta. Ostoskeskuksen kuparinen, aaltoileva katto muodostaa arkadin, josta astutaan sisään liiketiloihin.

Tai astuttaisiin, jos rakennus ei olisi remontissa.

Maaliskuussa 2020 Otaniemen ostoskeskuksessa nimittäin aloitettiin perusteellinen remontti. Reilun vuoden kestävän peruskorjauksen aikana muun muassa rakennuksen julkisivu sekä sen vanhat ikkunat ja ovet kunnostetaan ja entisöidään.

Remontin takana on Aalto-yliopistokiinteistöt. Se osti Otaniemen ostoskeskuksen vuonna 2015. Tarkoitus oli, että Otaniemen ostari välttäisi monelle muulle ostoskeskukselle tutun kohtalon: hiljaisen näivettymisen kaupallisten palvelujen siirtyessä muualle, Otaniemen tapauksessa metroaseman yhteyteen.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, Aalto-yliopistokiinteistöjen suunnitelma on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin. Tavoitteena on, että kun peruskorjaus ensi keväänä valmistuu, löytyy uudistetulta ostarilta muun muassa niin toimistotiloja kuin sopivia tiloja kaupalliseen toimintaan, kuten myymälä- tai kahvilakäyttöön.

Aalto-yliopisto jää remontin jälkeen kiinteistön omistajaksi, ja vuokralaisten etsintä on paraikaa käynnissä. Aalto-yliopistokiinteistöjen rakennuttamisesta vastaava johtaja Jarmo Wilander uskoo, että vanhalla ostarilla riittää vetovoimaa, vaikka metroaseman yhteyteen on valmistunut kauppakeskus.

”Emme me rakennusta tyhjän päiten kunnosta. En usko, että tämä kilpailee kauppakeskuksen kanssa. Ostarilla on potentiaalia toisentyyppiseen käyttöön.”

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Otaniemen ostoskeskus on outolintu, parillakin tapaa.

Ensinnäkin se poikkeaa rakennusmateriaaliltaan ja tyyliltään muista niin ikään Aallon suunnittelemista kampusalueen rakennuksista.

”Hänellä oli ajatuksena yliopistosivistyksen korostaminen. Ehkä siihen korostamiseen sitten sopii hyvin, että tämä arkisempi rakennus erottuu kampuksen punatiilisestä arkkitehtuurista”, pohtii Alvar Aalto -säätiössä rakennusperinnöstä vastaava arkkitehti Jonas Malmberg.

Toisekseen ostoskeskus on harvinaisuus Aallon töiden joukossa. Suurista monumentaalirakennuksista ja teollisuusalueista tunnettu arkkitehti ei ole juurikaan suunnitellut ostoskeskuksia.

Itse asiassa kyseessä saattaa olla Aallon ainut perinteiseksi ostoskeskukseksi suunnittelema rakennus.

”Asuinalueiden yhteydessä on muutamia Aallon suunnittelemia pienehköjä liiketiloja ja tietysti kaikkein suurimpana Helsingin Akateeminen kirjakauppa, mutta muuten kaupparakennuksia ei Aallon tuotannossa kovinkaan monta ole”, Malmberg sanoo.

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus valmistui vuonna 1961.

Kun Otaniemen ostoskeskus valmistui vuonna 1961 kampusalueen reunalle, oli siellä ajalle tyypillisesti kaikki tarvittavat palvelut. Ostoskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat posti, pesula, ruokakauppa, kemikalio ja pankki.

Toisessa kerroksessa oli toimistoja ja talonmiehen asunto. Peruskorjauksen jälkeen yläkerta on tarkoitus säilyttää toimistokäytössä.

Ennen kuin Aalto-yliopistokiinteistöt osti Otaniemen ostoskeskuksen, oli ostarin omistajuus jakaantunut usealle omistajalle. Tämä hankaloitti rakennuksen kunnostamista. Vuosien saatossa rakennuksesta myös katosi alkuperäisiä osia, kuten väliovia.

”Moni toimija ryhtyi laittamaan sitä kuntoon ja aloitti hankkeita, mutta mikään niistä ei oikein lähtenyt liikkeelle. Kun toiminnat ostarilla rupesivat hiipumaan, omistajilla oli erityyppisiä intressejä liiketilojensa kanssa. Siinä syntyi sellainen tilanne, että esimerkiksi remontit ja kunnostukset pääsivät lykkääntymään”, Alvar Aalto -säätiön Malmberg sanoo.

Nyt käynnissä olevan peruskorjauksen suunnitelmat on laadittu yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Museoviraston kanssa.

Malmberg pitää tilannetta nykyistä tilannetta ostoskeskuksen kannalta hyvänä.

”Aina kun tehdään iso korjaus, jotakin alkuperäistä materiaalia menetetään. Kokonaisuuden kannalta ollaan kuitenkin nyt pitkällä tähtäimellä plussan puolella. Ostarin kuvio selkiintyy, kun sinne löytyy uudenlaista käyttöä. Kyllä me ilolla tervehdimme tätä.”

Malmberg toivoo, että peruskorjauksen jälkeen ostoskeskuksen suuret näyteikkunat pääsisivät vihdoin oikeuksiinsa. Viime vuosina ne ovat olleet pitkälti teippausten peitossa.

”Aallon ajatus on ollut, että valoa tulee valaistujen myymälöiden ikkunoista kävelyarkadille. Sisä- ja ulkotilan välinen yhteys on ollut tärkeä osa ostarin arkkitehtuuria ja toiminnallista ideaa. Kun on ollut teippauksia ja muuta, idea on päässyt hiipumaan.”

Aalto-yliopistokiinteistöjen Wilander vakuuttaa, että ensimmäisen kerroksen isot ikkunat on tarkoitus palauttaa alkuperäiseen loistoonsa. Samalla ostarin edustasta, joka on toiminut ensisijaisesti parkkipaikkana, on tarkoitus tehdä aiempaa viihtyisämpi.

”Tavoitteena on vähentää pysäköintiä ja uudistaa ostarin ympäristöä niin, että rakennuksen etupuolella olisi mahdollisuuksia oleskelulle ja tapahtumille.”

Jutussa on käytetty lähteenä julkaisua Espoon ostoskeskukset (Karitta Laitinen & Eija Huuhka, Aalto-yliopisto, 2012).

Oikaisu 14.5.2020 klo 16.30. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että remontin jälkeen Otaniemen ostoskeskuksen omistajaksi jää Aalto-yliopistokiinteistöt. Aalto-yliopistokiinteistöt ainoastaan hallinnoi Aalto-yliopiston omistamaa ostoskeskusta.

Luitko jo nämä?

Espoo - luetuimmat